Evaluation of novel programs in health counseling – their effectiveness in the oral health of young children, and their acceptance by parents and professionals in public dental service.

Aim and design: To evaluate family-based health counseling for young children, and to study the significance of adding parental self-care or the training of professionals to the programs. The effectiveness and acceptability of the programs were evaluated by comparing two new programs with an earlier one. Subjects and methods: The study was carried out in Vantaa, which was divided into three study areas. The subjects consisted of children born in 2008, particularly fi rstborn children, while children born in 2006 formed the historical control. The fi rst of the new programs emphasized oral hygiene and use of fl uoride, and the second program focused on proper diet and use of xylitol. The main outcome measure was mutansstreptococci (MS) in the dental biofi lm of two-year-olds, and the opinions of parents and dental professionals were evaluated using questionnaires. Results: The programs found wide acceptance among dental professionals. There were no group-related differences found in the MS scores of the two-year-olds. However, all groups combined, father’s advanced level of education and child’s proper use of xylitol were associated with negative MS scores. In the opinion of parents, the oral healthcare guidance at least somewhat met their expectations. Conclusions: The present fi ndings suggest that providing training and support for professionals in health education is important. The addition of parental self-care to supplement programs aimed at young children does not improve the program, although it may improve parental readiness to change their own health habits. Counseling for families might be best carried out through a routine patient-centered program.

Kahden uuden neuvontaohjelman arviointi – vaikuttavuus lasten suunterveyteen ja hyväksyttävyys vanhempien ja henkilökunnan keskuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida pikkulasten ja lapsiperheiden suun terveyden edistämistä, ja selvittää vanhempien omahoidon teeman lisäämisen ja henkilökunnan kouluttamisen merkitystä pikkulasten terveysneuvonnassa. Neuvontaohjelmien vaikuttavuutta ja hyväksyttävyyttä arvioitiin vertaamalla kahta uutta ohjelmaa aiemmin käytössä olleeseen .Materiaalit ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin Vantaalla, mikä jaettiin kolmeen tutkimusalueeseen. Tutkimuksen kohteena olivat vuonna 2008 syntyneet lapset, etenkin esikoislapset, ja vuonna 2006 syntyneet muodostivat historiallisen vertailuryhmän. Ensimmäinen uusista neuvontaohjelmista korosti suun puhdistusta ja fluorin käyttöä ja toinen terveellistä ja oikein ajoitettua ravintoa sekä ksylitolin käyttöä. Ryhmiä vertailtiin varhaiseen reikiintymiseen liittyvien mutansstreptokokkien (MS) esiintymisellä kaksivuotiaana, sekä vanhemmille ja henkilökunnalle tehdyillä kyselyillä. Tulokset: Henkilökunnan mielestä neuvontaohjelmat sopivat hyvin lapsiperheiden suunterveysneuvontaan. Kaksivuotiaiden mutansstreptokokkien määrissä ei havaittu terveysneuvontaohjelmiin liittyviä eroja. Sen sijaan, kun kaikki ryhmät yhdistettiin, esikoislasten isien korkeampi koulutus ja lapsen riittävä ksylitolin käyttö olivat yhteydessä alhaiseen MS tasoon. Vanhemmat olivat mielestään saaneet ainakin jossain määrin odotustensa mukaista tietoa lapsensa suun kotihoidosta. Johtopäätökset: Tutkimustulosten mukaan henkilökunnan kouluttaminen ja tukeminen terveysneuvontatyössä havaittiin tärkeäksi. Vanhempien omahoidon teeman lisääminen pikkulasten neuvontaan ei ilmeisesti vaikuta suoraan lasten terveysneuvonnassa, vaikka se saattaakin lisätä vanhempien valmiuksia muuttaa omia terveystottumuksiaan. Lapsiperheiden neuvonnassa hyvä tulos saavutettaneen monipuolisella potilaslähtöisellä terveysneuvontamallilla.