Prenatal and perinatal risk factors for bipolar disorder

Bipolar disorder (BPD) is a severe mental disorder associated with considerable morbidity and mortality. Prenatal insults have been shown to be associated with later development of mental disorders and there is a growing interest in the potential role of prenatal and perinatal risk factors in the development of BPD. The aims of this thesis were to describe the overall study design of the Finnish Prenatal Study of Bipolar Disorders (FIPS-B) and demographic characteristics of the sample. Furthermore, it was aimed to examine the association of parental age, parental age difference, perinatal complications and maternal smoking during pregnancy with BPD. This thesis is based on FIPS-B, a nested case-control study using several nationwide registers. The cases included all people born in Finland between January 1st 1983 and December 31st 1998 and diagnosed with BPD according to the Finnish Hospital Discharge Register (FHDR) before December 31st 2008. Controls for this study were people who were without BPD, schizophrenia or diagnoses related to these disorders, identified from the Population Register Centre (PRC), and matched two-fold to the cases on sex, date of birth (+/- 30 days), and residence in Finland on the first day of diagnosis of the matched case. Conditional logistic regression models were used to examine the association between risk factors and BPD. This study included 1887 BPD cases and 3774 matched controls. The mean age at diagnosis was 19.3 years and females accounted for 68% of the cases. Mothers with the lowest educational level had the highest odds of having BPD in offspring. Being born in Eastern and Southern region of Finland increased the odds of having BPD later in life. A U-shaped distribution of odds ratio was observed between paternal age and BPD in the unadjusted analysis. Maternal age and parental age difference was not associated with BPD. Birth by planned caesarean section was associated with increased odd of BPD. Smoking during pregnancy was not associated with BPD in the adjusted analyses. Region of birth and maternal educational level were associated with BPD. Both young and old father’s age was associated with BPD. Most perinatal complications and maternal smoking during pregnancy were not associated with BPD. The findings of this thesis, considered together with previous literature, suggest that the pre- and perinatal risk factor profile varies among different psychiatric disorders.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön pre- ja perinataaliset riskitekijät Kaksisuuntainen mielialahäiriö on vakava mielenterveyden häiriö, johon liittyy merkittävä sairastuvuus ja kuolleisuus. Syntymää edeltävien tekijöiden on osoitettu olevan yhteydessä mielenterveyden häiriöiden kehittymiseen. Kiinnostus myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollisten pre- ja perinataaliajan riskitekijöiden löytämiseksi on lisääntynyt. Väitöskirjatyön tavoitteena oli kuvata Finnish Prenatal Study of Bipolar Disorders (FIPS-B) -tutkimuksen tutkimusasetelma ja otoksen väestöpohjaisia ominaisuuksia. Lisäksi tavoitteena oli tutkia vanhempien iän ja ikäeron, perinataaliajan tekijöiden sekä äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin yhteyttä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Väitöskirjatyö perustuu FIPS-B -tutkimukseen. Tutkimus on pesitetty tapausverrokkitutkimus, joka hyödyntää kansallisia rekisteritietoja. Tapaukset olivat Suomessa 1.1.1983–31.12.1998 syntyneitä henkilöitä, joille oli 31.12.2008 mennessä annettu kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi kansallisessa hoitoilmoitus-rekisterissä. Väestörekisterikeskuksesta poimitut verrokit olivat henkilöitä, joilla ei ollut kaksisuuntaisen mielialahäiriön tai skitsofreniaryhmän diagnooseja. Tapaukset ja kutakin tutkittavaa varten poimitut kaksi verrokkia olivat kaltaistettuja iän, sukupuolen ja syntymäajan (+/- 30 päivää) sekä asuinpaikkakunnan suhteen. Asuinpaikkakunta määriteltiin sen mukaan, missä tutkittava oli saanut ensimmäisen kerran kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin. Riskitekijöiden ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön yhteyttä tutkittiin ehdollisen logistisen regressioanalyysin avulla. Tutkimus käsitti 1887 kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin saanutta tapausta sekä 3774 verrokkia. Tapausten keski-ikä diagnoosin asettamisen hetkellä oli 19.3 vuotta ja naisten osuus kaikista tapauksista oli 68 %. Matalimmin koulutettujen äitien jälkeläisillä oli korkein todennäköisyys sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Itä- ja Etelä-Suomessa syntyminen lisäsi todennäköisyyttä sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Korjaamattomassa analyysissä havaittiin U-muotoinen yhteys kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja isän iän välillä. Äidin iällä, eikä vanhempien ikäerolla ollut yhteyttä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Syntyminen suunnitellulla keisarinleikkauksella oli yhteydessä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Äidin raskaudenaikainen tupakointi ei ollut yhteydessä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön monimuuttuja-analyyseissä. Syntymäpaikka ja äidin koulutustaso olivat yhteydessä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Sekä isän alhainen että korkea ikä olivat yhteydessä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Useimmat perinataaliajan komplikaatiot tai äidin raskaudenaikainen tupakointi eivät olleet yhteydessä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Tämän väitöskirjatutkimuksen löydökset ja aikaisempi kirjallisuus viittaavat siihen, että pre- ja perinataaliriskitekijöiden merkitys psykiatristen häiriöiden välillä vaihtelee.