Factors Affecting Consumer Investment Intentions. Empirical Evidence from Finland

The thesis aims to build a theoretical model to explain consumer investment intentions in stocks and investment funds. The model examines the relationships between subjective investment knowledge, expected sacrifice, expected investment value, compatibility, perceived behavioral control and investment intentions. The data was collected via web-based survey and consisted of 45- to 65-year-old Finnish consumers (n=154). Confirmatory factor analysis (CFA), structural equation modeling (SEM) and t-tests were applied in analyzing the data. The results suggest that among average household consumers expected investment value consists of three dimensions, namely, economic, functional, and emotional, whereas expected sacrifice consists of effort, financial risk, source risk, and psychological risk. Two structural models were assessed, one for stock investments and one for investment funds. Whereas the models presented somewhat different outcomes, in both models compatibility had an essential role in explaining consumer investment intentions. Compatibility was affected by expected investment value and expected sacrifice. Subjective investment knowledge impacted consumers’ evaluations of the value and sacrifices. The effect of perceived behavioral control on investment intentions was rather small, however significant. Moreover, the results suggest that there are significant differences between consumers with no investment experience and consumers with investment experience in subjective investment knowledge, the dimensions of expected sacrifices and expected investment value, perceived behavioral control, compatibility and investment intentions.

Tutkielman tavoitteena on rakentaa teoreettinen malli selittämään kuluttajien sijoitusaikomuksia osakkeisiin sekä rahastoihin. Teoreettinen malli tutkii subjektiivisen sijoitustietämyksen, odotetun uhrauksen, sijoituksesta odotetun arvon, yhteensopivuuden, koetun kontrollin, ja sijoitusaikomusten välisiä suhteita. Aineisto, joka kerättiin internet-pohjaisena kyselytutkimuksena pohjautuu otokseen 45-65-vuotiaita suomalaisia kuluttajia (n=154). Analyysimenetelminä käytettiin konfirmatorista faktorianalyysiä, rakenneyhtälömallinnusta sekä t-testejä. Tulosten perusteella tavallisten kuluttajien keskuudessa sijoituksesta odotettu arvo koostuu taloudellisesta, toiminnallisesta sekä tunneperäisestä ulottuvuudesta. Odotettu uhraus sen sijaan koostuu vaivasta, taloudellisesta riskistä, lähderiskistä sekä psykologisesta riskistä. Tutkimuksessa arvioitiin kaksi rakennemallia, toinen osakkeille ja toinen rahastoille. Vaikka mallien tulokset olivat jokseenkin erkanevat, molemmissa malleissa yhteensopivuudella oli keskeinen rooli kuluttajien sijoitusaikomuksien selittäjänä. Sijoituksesta odotettu arvo ja odotettu uhraus vaikuttivat yhteensopivuuteen, kun taas subjektiivinen sijoitustietämys vaikutti kuluttajien odottamaan arvoon sekä uhrauksiin. Kontrollin vaikutus sijoitusaikomuksiin oli varsin pieni, mutta merkitsevä. Lisäksi tulokset osoittivat, että aikaisemmin sijoittaneiden ja sijoittamattomien kuluttajien välillä on merkitseviä eroja subjektiivisessa sijoitustietämyksessä, odotettujen uhrausten ulottuvuuksissa, sijoituksesta odotetun arvon ulottuvuuksissa, koetussa kontrollissa, yhteensopivuudessa sekä sijoitusaikomuksissa.