Helluntailaiset luokkakuvassa. uskontokulttuuri ja yksikön luokka-asema Turun Helluntaiseurakunnassa

Tässä tutkimuksessa analysoin sitä, miten helluntailainen uskontokulttuuri vaikuttaa yksilön valintoihin ja sen kautta siihen, mihin luokka-asemiin seurakuntalaiset ovat päätyneet Turun Helluntaiseurakunnassa. Tutkimus on uskontoantropologinen ja kuuluu uskontotieteen alaan. Siinä yhdistetään sosiologista luokkatutkimusta sekä rationaalisen valinnan ja toiminnan teorioita uskontoantropologisessa viitekehyksessä. Pääasialliseksi aineistoksi keräsin laajan etnografisen aineiston, joka koostuu systemaattisesta havainnoinnista, kyselyistä ja haastatteluista. Lisäksi olen tutkinut seurakunnan ja helluntailaisuutta koskevia arkistoja sekä kirjallisuutta. Tutkimuksen kohde on Turun helluntaiseurakunta, joka muodostaa tutkimusongelman kannalta mielekkään tutkimusasetelman. Tutkimus kertoo olennaista tietoa siitä, miten uskonto vaikuttaa yksilön valintoihin ja hänen yhteiskunnalliseen asemaansa. Tutkimusaineiston pohjalta laadin selittävän mallin kuvaamaan sitä prosessia, miten yksilöt tekevät valintojaan rationaalisina toimijoina eri kulttuurien vaikutuspiireissä. Antropologisena pohjana selitykselle toimii uskonnon rajojen rakentumisen, muuttamisen ja ylittämisen logiikka. Pyhän kategorisoinnin jäsentämä uskontokulttuuri ohjaa yksilöä suosimaan toisia kulttuureja, luokkakulttuureja ja tyylejä sekä vierastamaan toisia. Jos yksilö haluaa tehdä valinnan, joka nähdään arveluttavana, täytyy hänen oikeuttaa se kulttuurinsa sisäisillä symboleilla ja rituaaleilla. Turun Helluntaiseurakunnassa korostuvat auttamisen ja sivistämisen ammatit, kuten lääkäri, sairaanhoitaja ja opettaja. Nämä voidaan edelleen jäljittää seurakunnan opetuksiin sekä seurakuntalaisten käyttämiin diskursseihin ja oletuksiin hyväksytyistä elämäntyyleistä. Lisäksi diskursseissa korostuvat näkemykset ammatista kutsumuksena, koulutuksen itsestäänselvyys sekä asemaan liittyvän radikalismin välttäminen. Seurakunnan uskontokulttuurin keskiluokkaistava vaikutus näkyy ennen kaikkea toisen ja useamman polven helluntailaisissa, jotka sijoittuvat korkeampiin asemiin kuin ulkopuolelta kääntyneet. Seurakunnan uskontokulttuuri vähentää luokkatietoisuuden syntyä ja voi osaltaan ylläpitää yhteiskunnan luokkarakennetta, koska uskonnon ensisijaiset päämäärät eivät kohdistu yhteiskunnan rakenteen muuttamiseen Suomessa. Tutkimuksen mukaan yksilön omat ja häneen kohdistetut oletukset ja arvot, jotka hän kulttuurissa omaksuu, ohjaavat häntä myös kulttuurinsa näkökulmasta suosiollisiin asemiin.

In this research I analyze how a Pentecostal culture influences the choices of an individual and to what social class position members of Turku Pentecostal church will arrive. The research belongs to the field of anthropology of religion. It combines class studies and theories of rational choice and action in a framework of anthropology of religion. For primary sources I conducted a wide ethnographic research, consisting of systematic observation, surveys and interviews. Furthermore, I have studied archives and literature of and about the congregation and Finnish Pentecostal movement. The focus of the research is the Pentecostal church of Turku, which provides a useful case for study. The research reveals relevant knowledge on how a religion effects on the choices of an individual and his or her social position. Based on my research data I constructed an explanatory model to describe the process how individuals make choices as rational actors, in the sphere of influences of different cultures. The logic of construction of the borders of religion is used as an anthropological foundation for the explanation. Culture of a religion that has been structured by categorization of sacred guides an individual to favor some cultures, class cultures and styles, and dismiss others. If an individual wants to make a choice that is considered questionable, he or she has to legitimize the choice with symbols and rituals of their culture. Professions of helping and civilizing, like of doctor, nurse and teacher, are accentuated in the Pentecostal church of Turku. They can be traced to congregational teachings, discourses and expectations of the members, of accepted lifestyles. Furthermore views of occupation as a vocation, education as a norm and absence of status-related radicalism, are present in the discourses. The cultural gravitation towards middle-class positions is most evident in the second or further generations of Pentecostals, who have gained higher class positions than those who have converted from outside the movement. The culture of the congregation reduces formation of class consciousness and can in part maintain the class structure of the society, since the primary goals of the religion are not concentrated on changing the society structure in Finland. Based on the research it can be argued that the culturally gained expectations and values of and placed upon for an individual, will guide him or her to culturally accepted positions.