La traduzione della letteratura per l’infanzia dal finlandese all’italiano: l’esempio degli albi illustrati di Mauri Kunnas

Despite the increasing number of research on translating for children, no study has so far taken into consideration the translations of children’s literature from Finnish into Italian. This dissertation sets out to fill this gap with a comparative study of Finnish picturebooks and their translations into Italian. Besides being the first research in the field analysing the shifts between these two systems, the study thoroughly investigates the characteristics of the translation process of picturebooks. The works chosen as case study are the Finnish picturebooks by Mauri Kunnas and their Italian translations from the period 1979-2009 because they are characterized by a high number of linguistic and cultural complexities which challenge translators’ skills and knowledge. The dissertation establishes whether and how culture-specific elements (anthroponyms, toponyms, food and allusions) and the word-image interaction have a significant impact on the quality and the nature of the target works, and also whether these aspects are still consistent after the translation and the adaptation process to the target system. Since picturebooks are multimodal texts whose message is produced by both the verbal and the visual, it has been necessary to use a multimodal comparative analysis. Such a descriptive comparative study has allowed me to describe the textual and cultural manipulations undergone by Kunnas’s picturebooks translated into Italian. Indeed, it has helped to identify what kind of shifts occur when cultural specific elements are transferred from the source system to the target one, to determine the most frequent translation strategies used to ensure a higher degree of readability, and to establish whether particular translation choices have contributed to modify the word-image interaction. The results of the multimodal comparative analysis have shown that Italian translators have been deeply influenced by the preponderance of the illustrations and for this reason they have often verbalised the visual and added information not originally contained in the source written text. Moreover, the findings of the analysis together with the interviews to the Italian translator and publishing house have also demonstrated that the latter aimed at producing works “good for the child” – and at the same time “good for the adult” – and at minimizing Finnish cultural specificity, even to the detriment of the aesthetic nature of the original picturebooks.

Lastenkirjallisuuden kääntäminen suomesta italiaksi: tutkimuskohteena Mauri Kunnaksen kuvakirjat Lastenkirjallisuuden kääntämistä koskevat tutkimukset ovat yleistymässä, mutta tähän mennessä tutkimuksissa ei ole käsitelty lastenkirjojen käännöksiä suomesta italiaksi. Tutkimuskirjoa pyritäänkin täydentämään tällä komparatiivisella tutkimuksella, jossa analysoidaan suomalaisia kuvakirjoja ja niiden italiankielisiä käännöksiä. Tämä on alansa ensimmäinen kyseiseen kielipariin keskittyvä tapaustutkimus, jossa myös kuvataan kattavasti kuvakirjojen käännösprosessia. Aineisto koostuu vuosien 1979–2009 välisenä aikana julkaistuista Mauri Kunnaksen kuvakirjoista ja niiden italiankielisistä käännöksistä. Kunnaksen teokset sisältävät runsaasti erilaisia kielellisiä ja kulttuurisidonnaisia elementtejä, jotka tuovat haasteita käännösprosessiin. Tässä väitöskirjassa selvitetään, minkälainen vaikutus kulttuurisidonnaisilla tekijöillä (antroponyymit, toponyymit, ruokasanasto ja alluusiot) sekä kuvan ja sanan suhteella on käännöksen laatuun ja luonteeseen. Lisäksi tarkastellaan, säilyvätkö kyseiset tekijät johdonmukaisina käännöksessä ja miten tekstiä on adaptoitu kohdekulttuuriin. Analyysimenetelmänä käytetään multimodaalista komparatiivista analyysia, sillä kuvakirjat ovat multimodaalisia teoksia, joissa viesti välitetään sekä verbaalisesti että visuaalisesti. Tällaisen deskriptiivisen ja komparatiivisen tutkimuksen avulla voidaan kuvata, miten Kunnaksen kuvakirjojen italiankielisissä käännöksissä tekstiä ja kulttuurisidonnaisia tekijöitä on manipuloitu. Erityisesti voidaan havainnollistaa, miten kulttuurisidonnaiset elementit muuttuvat, kun niitä siirretään lähdekielestä kohdekieleen. Saadut tulokset auttoivat myös määrittelemään yleisimmät luettavuuden parantamiseen pyrkivät käännösstrategiat sekä arvioimaan, ovatko tietyt käännösvalinnat muuttaneet kuvan ja sanan suhdetta. Aineiston multimodaalinen komparatiivinen analyysi osoittaa, että teosten kuvat ovat vaikuttaneet merkittävästi italialaisten kääntäjien käännösstrategioihin. Kääntäjät ovat usein katsoneet parhaaksi verbalisoida tiettyjä visuaalisia ominaisuuksia ja lisätä verbaalista tekstiä, jota ei ole lähdeteoksessa. Analyysin tueksi tutkimuksen yhteydessä myös haastateltiin italialaista kääntäjää ja kustantamoa. Näin pystyttiin osoittamaan, että käännösratkaisujen takana on ollut ajatus teoksesta, joka ”sopii lapselle” – ja samalla myös aikuiselle – ja joka sisältää mahdollisimman vähän kulttuurisidonnaisia tekijöitä, mikä on saattanut jopa häivyttää käännöksestä alkuperäisen teoksen estetiikan.