Koulutusinflaatio. Koulutusekspansio ja koulutuksen arvo Suomessa 1970–2008

Sotienjälkeisenä aikana Suomessa jokainen sukupolvi on ollut edellistä korkeammin koulutettu ja kehitys näyttää yhä vain jatkuvan. Kun 1970-luvulla alle kolmanneksella väestöstä oli perusasteen jälkeinen koulutus, nykyään vähintään keskiasteen koulutuksen puuttuminen on lähes yhtä harvinaista. Koulutusinflaatio viittaa koulutuksen arvon laskuun työmarkkinoilla. Koulutuksen arvon inflatoituessa saman tasoisella koulutuksella päädytään yhä alempiin yhteiskunnallisiin asemiin. Väitöskirjassa tarkastellaan koulutuksen arvon muuttumista Suomessa vuosina 1970–2008. Empiirinen osuus muodostuu kolmesta referee-journaaleissa julkaistusta artikkelista. Ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan ylemmän toimihenkilön asemaan päätyneiden osuutta sekä suhteellista tulotasoa eri koulutusasteilla. Toinen artikkeli keskittyy koulutuksen ja huono-osaisuuden väliseen yhteyteen. Kolmannessa artikkelissa tarkastellaan koulutusekspansion ja koulutusinflaation välistä yhteyttä. Kahdessa ensimmäisessä artikkelissa käytetään samaa rekisteripohjaista otosaineistoa.Aineisto koostuu neljästä 4000 henkilön otoksesta, jotka edustavat 30–39-vuotiaita suomalaisia vuosina 1970, 1980, 1990 ja 2000. Kolmannessa artikkelissa käytetään aggregaattidataa vuosilta 1970, 1980, 1985, 1990, 1993, 1995, 2000, 2004, 2005, 2006, 2007 ja 2008. Viimeinen aineisto kattaa 30–39-vuotiaat työlliset suomalaiset mainituilta vuosilta, se ei siis ole otospohjainen. Tulosten perusteella koulutusinflaatio on ollut Suomessa vahvaa, erityisesti alimmalla korkea-asteella ja alemmalla korkeakouluasteella. Hyvinvointipuutteet lisääntyivät vähiten koulutettujen keskuudessa, mutta vähemmän kuin olisi voinut olettaa. Raja, jonka ylittävällä koulutuksella hyvinvointipuutteiden riski laskee huomattavasti, on noussut – perusasteen ja keskiasteen välistä keskiasteen ja alimman korkea-asteen väliin. Koulutusekspansion yhteys koulutusinflaatioon on ollut erittäin vahva, erityisesti alemmalla korkeakouluasteella.

Educational inflation. The expansion of education and the value of degrees in Finland 1970–2008. In the post-war era, each and every generation in Finland has been higher educated than the previous one, and the development appears to continue. Whereas in the 1970’s less than a third of the population had a post-compulsory education, nowadays it is almost as rare not to have at least an upper secondary level education. Educational inflation refers to a decline in the value of education in the labour market. It means that a certain level of education grants access to all the lower social positions. The research question of the dissertation concerns the development of the value of education in Finland during the years 1970–2008. The empirical part consists of three articles published in refereed journals. In the first article, the socio-economic position (more exactly, the share of persons who had ended up in upper middle class) and relative income level of people educated at different levels is examined. The second article focuses on the connection between education and exclusion. The third article examines the relationship between the expansion of education and educational inflation. In the first two articles, the same data is used. It consists of four register-based datasets representing 30–39-year-old Finns in the years 1970, 1980, 1990 and 2000. In the third article, register-based aggregate data from the years 1970, 1980, 1985, 1990, 1993, 1995, 2000, 2004, 2005, 2006, 2007 and 2008 is used. The data covers 30–39-year-old employed Finns in the before mentioned years, it is not sample-based. According to the results, educational inflation has been strong in Finland, especially on the lowest tertiary level and on the lower university level (B.A.). Welfare deficits did increase on the lowest educational levels, but arguably not as much as could have been expected. The line above which the risk of welfare deficits is considerably lower, has risen – from between basic level and upper secondary level, to between upper secondary level and the lowest tertiary level. The relationship between the expansion of education and educational inflation has been very strong.