Understanding, Managing And Developing A Well-Being Service Brand

The aim of this study is to analyze and understand a well-being service brand. Brands most definitely are a hot topic of today’s business world. Companies have started to realize the importance of branding, especially when talking about product related industries. Branding of services is a relatively new concept, which has gained less attention within academic literature. Though there is no legal distinction between product and service brands, they both have their own characteristics and qualities. The focus of the study is especially on the current brand images of both internal and external stakeholder groups. Understanding these brand perceptions will help in managing and developing the brand, so that it becomes even stronger, more recognized, and unified. This study is a quantitative, semi hypothetic-deductive single case study. The data for this study was collected throughout an online survey. The respondents represent both internal stakeholders, in direct contact with the service, as well as external stakeholders, who have no previous history with the service brand. The respondents represent a wide age spread, and are also geographically diverse. The study relies on a Finnish context. The study provides numerous managerial takeaways, especially because of its wide scope, on a topic that has never before been studied. All findings strongly reflected existing service brand theory, in addition with making the findings implementable for the case company.

Tutkimuksen tavoitteena on analysoida ja ymmärtää hyvinvointi-palvelubrändejä esimerkkiyrityksen valossa. Brändit ovat nykypäivän liike-elämän yksi ajankohtaisista teemoista. Yritykset ovat alkaneet ymmärtää brändien merkityksen, etenkin vahvasti tuotesidonnaisten toimialojen osalta. Palvelubrändit ovat verrattain uusi konsepti, joka on akateemisessa kirjallisuudessa saanut huomattavasti tuotebrändäystä vähemmän huomiota. Palvelu- ja tuotebrändien välillä molemmilla brändityypeillä on selkeästi sekä omia että myös yhteisiä piirteitä, vaikka niitä ei ole yksiselitteisesti eroteltu toisistaan. Tässä tutkimuksessa keskeistä on sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien brändimielikuvien analysointi ja vertailu. Näiden mielikuvien ymmärtäminen auttaa yrityksiä brändin hallinnassa sekä kehittämisessä siten, että brändi voi entisestään kasvaa ja saavuttaa arvostetun aseman sekä yhtenäisen imagon eri sidosryhmien mielissä. Tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus, jonka asetelma muistuttaa hypoteettis-deduktiivista, yhteen tapaukseen keskittyvää tutkimusta. Tutkimuksen aineisto koostuu sähköisen kyselyn vastauksista. Palvelun käyttökokemuksia tutkittaessa vastaajat ovat sekä sisäisistä että ulkoisista sidosryhmistä. Vastaajien kirjo on laaja sekä iän että maantieteellisen kattavuuden osalta. Tutkimus toteutettiin Suomessa. Tutkimus tarjoaa lukuisia johdolle tärkeitä tuloksia, etenkin koska tutkimus on ensimmäinen laatuaan – kattavasti ja perinpohjaisesti toteutettuna. Uusia tutkimustuloksia verrattaan olemassa olevaan palvelu-bränditeoriaan, minkä lisäksi tutkimustulokset tuodaan esimerkkiyrityksen kannalta käytännönläheiselle ja helposti sovellettavalle tasolle.