Tertiary Treatment and Re-use of Kraft Pulp Mill Effluent

The efficient use of materials and natural recourses, for ecological and economic reasons, has become more and more important in all industries. In the forest industries this means higher levels of closure in the material circulations of the mills. One possibility to reduce wastewater discharge is to re-use part of the 2nd clarifier effluent as process water. The main target of this thesis was to evaluate the technical suitability of several mechanical and chemical tertiary treatment methods for water re-use. Some of the tested methods seemed to have high potential for the removal of some specific constituents from the wastewater. Tertiary treatment is needed because higher levels of closure may cause problems with increasing amounts of non-process elements in different points of kraft pulp process. The aspect of sustainable development was taken into account by evaluating positive and negative environmental effects of the treatment processes. Environmental benefits can be gained by using some of the tertiary treatment methods tested. These methods should still be researched more for system optimization.

Tehokkaasta materiaalien ja luonnonvarojen hyötykäytöstä on tullut yhä tärkeämpää kaikilla teollisuuden aloilla. Metsäteollisuuden kohdalla tämä tarkoittaa muun muassa tehtaiden materiaalikiertojen entistä tiukempaa sulkemista. Yksi mahdollisuus vähentää tehtaan tuottaman jäteveden määrää on hyödyntää osa jälkiselkeyttimeltä poistuvasta jätevedestä prosessivetenä. Tämän työn päätavoitteena oli arvioida useiden mekaanisten ja kemiallisten puhdistusmenetelmien soveltuvuutta jäteveden tertiääripuhdistukseen ennen uudelleenkäyttöä. Tertiääripuhdistusta tarvitaan, koska vesikierron osittaisesta sulkemisesta voi aiheutua ongelmia prosessiin kuulumattomien alkuaineiden rikastuessa vesikiertoon. Jotkin testatuista menetelmistä osoittautuivat potentiaalisiksi vaihtoehdoiksi tiettyjen, aineiden poistamiseksi jätevedestä. Kestävänkehityksen näkökulma otettiin työssä huomioon arvioimalla puhdistusmenetelmien positiivisia ja negatiivisia ympäristövaikutuksia. Työn perusteella ympäristöllisiä hyötyjä näyttäisi olevan mahdollista saavuttaa osalla testatuista menetelmistä. Jatkotutkimusta kuitenkin tarvitaan näiden menetelmien käytön optimoimiseksi.