Canth, Minna

Minna Canth, eg. Ulrika Wilhelmina Canth, f. Johnsson f. 19.3.1844 i Tammerfors d. 12.5.1897 i Kuopio Minna Canth har uppfattats som en av de viktigaste författarna inom 1880-talets finländska realism. I sin produktion behandlade hon många av sin tids samhälleliga missförhållanden, så som arbetarklassens fattigdom och kvinnornas svaga ställning i samhället. Canths drama Työmiehen vaimo (1885, sv. Arbetarens hustru, översatt till svenska 1886) markerar inledningen på en samhällskritisk period i författarskapet. Skådespelet Kovan onnen lapsia (1888, sv. Olyckans barn, tidigare kallad De vanlottade) väckte upprörda känslor och ströks ur repertoaren vid Finska teatern efter den första föreställningen. Sedermera har man lyft fram kombinationen av samhälleliga och psykologiska tendenser i Canths produktion. Canth var även verksam som tidningsskribent och skrev många polemiska artiklar om kvinnans ställning. Hon deltog också aktivt i den litterära diskussionen och organiserade litterära salonger för tidens framväxande bildade klass, den s.k. ”Minnan salonki” (sv. Minnas salong) i sin hemgård Kanttila. Biografiskt lexikon för Finland: <a href=”http://www.blf.fi/artikel.php?id=2816 ”>http://www.blf.fi/artikel.php?id=2816</a>

Minna Canth, oik. Ulrika Wilhelmina Canth, os. Johnsson s. 19.3.1844 Tampereella k. 12.5.1897 Kuopiossa Minna Canthin katsotaan olevan ns. 1880-luvun realismin tärkeimpiä kirjailijoita. Hän käsitteli tuotannossaan monia aikansa yhteiskunnallisia epäkohtia, kuten työväestön köyhyyttä ja naisten alisteista asemaa. Näytelmä Työmiehen vaimo (1885) aloitti yhteiskunnallisesti kriittisen kauden kirjailijan tuotannossa. Näytelmä Kovan onnen lapsia (1888) herätti kiivasta närkästystä, ja se poistettiin yhden esityskerran jälkeen Suomalaisen teatterin ohjelmistosta. Canthin tuotannosta puhuttaessa on sittemmin korostettu yhteiskunnallisten ja psykologisten tendenssien samanaikaisuutta. Canth kirjoitti runsaasti lehtiartikkeleita, joissa hän käsitteli usein poleemiseen sävyyn naisen asemaa. Lisäksi hän osallistui näkyvästi kirjalliseen keskusteluun ja piti Kanttilassa ”Minnan salonkia” ajan nousevalle älymystölle. Kansallisbiografia: <a href=”http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2816/”>http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2816/</a>