Defending behavior in bullying situations

In order to encourage children and adolescents to defend and support their victimized peers, it is important to identify factors that either maximize or minimize the probability that students will engage in such behaviors. This thesis is composed of four studies designed to elucidate how a variety of factors work in conjunction to explain why some children defend their victimized classmates, whereas others remain passive or reinforce the bully. The conceptual framework of this thesis is drawn from several theoretical considerations, including social cognitive learning theory, the expectancy-value framework as well as the literature emphasizing the importance of empathy in motivating behaviors. Also the child-by-environment perspective and the socialecological perspective influenced this research. Accordingly, several intra- and interpersonal characteristics (e.g., social cognitions, empathy, and social status) as well as group-level factors (e.g., norms) that may either enhance or reduce the probability that students defend their victimized peers are investigated. In Studies I and II, the focus is on social cognitions, and special attention is paid to take into account the domain-specificity of cognition-behavior processes. Self-efficacy for defending is still an interest of study III, but the role of affective empathy on defending is also investigated. Also social status variables (preference and perceived popularity) are evaluated as possible moderators of links between intrapersonal factors and defending. In Study IV, the focus is expanded further by concentrating on characteristics of children’s proximal environments (i.e., classroom). Bullying norms and collective perceptions (i.e., connectedness among the students and the teachers’ ability to deal with bullying situations) are examined. Data are drawn from two research projects: the Kaarina Cohort Study (consisting of fourth and eighth graders) and the randomized controlled trial (RCT) evaluating the effects of the KiVa antibullying program (consisting of third to fifth graders). The results of the thesis suggest that defending the victims of bullying is influenced by a variety of individual level motivational characteristics, such as social cognitions and affective empathy. Also, both perceived popularity and social preference play a role in defending, and the findings support the conceptualization that behavior results from the interplay between the characteristics of an individual child and their social-relational environment. Classroom context further influences students’ defending behavior. Thus, antibullying efforts targeting peer bystanders should aim to influence intra- and interpersonal characteristics of children and adolescents as well as their social environment.

Kiusatun oppilaan puolustaminen ja tukeminen Jotta lapsia ja nuoria voidaan rohkaista tukemaan ja puolustamaan kiusattuja luokkatovereita, on tiedettävä mitkä tekijät lisäävät tai vähentävät todennäkököisyyttä kiusatun oppilaan puolustamiseen. Tämä väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta. Niissä tutkitaan useita eri muuttujia, jotka selittävät miksi jotkut lapset puolustavat ja tukevat kiusattuja luokkatovereitaan, kun taas jotkut pysyvät passiivisina tai kannustavat kiusaajaa. Vaikka keskeisin osa tätä väitöskirjaa on nimenomaan kiusatun oppilaan puolustamiseen ja tukemiseen vaikuttavat tekijät, myös muita tapoja käyttäytyä kiusaamistilanteessa (kiusaajan kannustaminen ja passiivisena pysytteleminen) sisällytettiin kahteen osatutkimukseen. Väitöskirjan käsitteelliset puitteet on muodostettu useiden teoreettisten lähtökohtien pohjalta. Sen mukaisesti osatutkimuksissa tarkastellaan useita eri yksilön sisäisiä ja yksilöiden välisiä ominaisuuksia (esim. sosiaaliset kognitiot, empatia ja asema ryhmässä) sekä ryhmään liittyviä tekijöitä (esim. normit), jotka joko lisäävät tai estävät oppilaita puolustamasta kiusattuja luokkatovereitaan. Osatutkimuksissa I ja II keskitytään sosiaalisiin kognitiohin. Tutkimuksissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kognitioita mitataan mahdollisimman tarkasti suhteessa tiettyyn käyttäytymiseen. Osatutkimuksessa III tarkastellaan sosiaalisten kognitioden (tarkemmin pystyvyysusko) lisäksi empatian roolia kiusatun oppilaan puolustamisessa. Lisäksi tarkastellaan yhdysvaikutuksia, tarkemmin sitä mahdollistaako oppilaan asema ryhmässä yksilön sisäisten ominaisuuksien (empatia ja pystyvyysusko) ja käyttäytymisen välisen yhteyden. Osatutkimuksessa IV kohdistetaan huomio ryhmään ja tutkitaan luokkatason tekijöitä (normit, jaetut käsitykset). Tutkimusten aineisto perustuu kahteen eri tutkimusprojektiin: Kaarina Kohorttitutkimus (osallistujat neljäs- ja kahdeksasluokkalaisia) ja Kiva Koulu -ohjelman vaikuttavuustutkimus (osallistujat kolmas-, neljäs-, ja viidesluokkalaisia). Väitöskirjan tulokset osoittavat, että kiusatun oppilaan puolustamiseen vaikuttavat useat yksilön sisäiset (empatia, sosiaaliset kognitiot) ja yksilöiden väliset (asema ryhmässä) tekijät. Tulokset myös tukevat ajatusta, että käyttäytyminen kiusaamistilanteessa on seurausta yksilön sisäisten ja yksilöiden välisten tekijöiden vuorovaikutuksesta. Myös luokkaympäristö vaikuttaa siihen puolustavatko oppilaat kiusattua luokkatoveriaan. Rohkaistaessa lapsia ja nuoria tukemaan ja puolustamaan kiusattuja oppilaita näihin kaikkiin tekijöihin on syytä kiinnittää huomiota.