Euroopan unionin sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi asetettujen vero-oikeudellisten toimien vaikutukset Suomen arvonlisäverojärjestelmään

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää EU:n jäsenyyden ja EU-oikeuden vaikutuksia Suomen arvonlisäverojärjestelmään; mikä on voimassa olevan oikeuden sisältö yhteisötasolla sekä kansallisessa arvonlisäverojärjestelmässä ja millainen on vallitseva arvonlisäverotusta koskeva oikeusjärjestelmä EU kontekstissa. Päätavoitteena on tutkia EU-oikeuden vaikutusta KHO:n laintulkintoihin ja Euroopan unionin tuomioistuimen arvonlisäverotukseen liittyviä tulkintoja sekä sitä, kuinka nämä tulkinnat ovat vaikuttaneet Suomen arvonlisäverojärjestelmän normeihin ja niiden soveltamiseen. Tutkimuksessa aiheen tarkastelu on rajattu sekundäärioikeuden puolelta vaikutusten tutkimiseen arvonlisäveron vähennysoikeuden osalta. Tutkimuksen pääteemoina ovat vähennysoikeuden syntyminen ja laajuus, vähennysoikeuden suhdeluku ja vähennysoikeuden rajoitukset. Tavoitteena on oikeusdogmaattisesti tulkita ja systematisoida arvonlisäverojärjestelmän soveltamisalaan liittyvää oikeusjärjestystä vähennysoikeuden osalta ja tavoitella ristiriidattomuutta unionin järjestelmän ja Suomen arvonlisäverojärjestelmän välillä. Tutkimuksessa selvisi, että EU:lla on ollut vaikutusta sekä varsinaiseen verotukseen että veropoli-tiikan muotoutumiseen. Arvonlisäverotuksen eurooppalaistuminen on näyttäytynyt jatkuvana oikeuslähdepohjan muutoksena ja sen vaikuttamisena etenkin oikeuden soveltamiseen. Yhteisessä arvonlisäverojärjestelmässä vallankäyttö on siirtynyt osittain pois kansallisista poliittisista ja oikeudellisista rakenteista EU-tason rakenteisiin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yhteinen arvonlisäverojärjestelmä ja EUT:n oikeuskäytäntö on vähinten vaikuttanut Suomessa vähennysoikeuden rajoituskysymyksiin. Sitä vastoin suhdelukua koskevaan käytäntöön EUT:lla on ollut vaikutusta. Näkyvimmin EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukanaan tuoma vaikutus liittyy arvonlisäveron vähennysoikeuden syntymiseen ja laajuuteen.

My study is aimed to examine the effects of EU membership and EU law on the Finnish value added tax system. I have studied the standing laws both at Community and national VAT system level, as well as the nature of the EU system of law for regulating value added tax. My main objectives are to examine the effects of EU law on legal interpretations by the Supreme Administrative Court of Finland, to study the interpretation of VAT law by the Court of Justice of the European Union, and to examine the impact of CJEU interpretations on the norms of the Finnish VAT system and the application thereof. The scope of my study of secondary legislation is limited to examining any effects on the right to deduct VAT. The main themes of the study are the creation and the extent of the right to deduct VAT, the related proportionality factor and any exclusions from the right of deduction. My aim is to produce a legal dogmatic interpretation of and to systematise the legal order governing the right to deduct VAT, and to pursue consistency between the EU system and the Finnish VAT system. The results of the study indicate that the EU has affected both actual taxation and the development of taxation policies in Finland. The Europeanisation of VAT imposition has particularly manifested itself in the form of constant modifications to sources of Finnish law and consequent effects on the application of law. The exercise of power within the common VAT system has been partly transferred from national political and legal structures to EU-level structures. My study indicates that the common VAT system and CJEU case law have had the weakest impact on exclusions from the right to deduct VAT in Finland. However, CJEU case law has clearly affected practices governing the proportionality factor related to VAT and has most visibly affected the creation and the extent of the right to deduct VAT.