Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvitys 2013

Suunnitelmassa on kuvattu Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen hankkeiden priorisointimenetelmä ja hankekorimenettely. ELY-keskus ylläpitää tietoa maanteiden kevyen liikenteen hanketarpeista sekä niiden kiireellisyydestä ja vaikutuksista hankekorissa. Kevyen liikenteen hankekorissa on tällä hetkellä noin 500 hanketta. Tämän selvityksen laadinnan yhteydessä hankekoriin tehtiin kokonaisvaltainen päivitys, jossa kaikki hankkeet käytiin läpi. Päivitysprosessiin sisältyi myös vuonna 2012 toteutettu laaja kuntakysely, jossa kartoitettiin kuntien näkemyksiä alueensa tärkeimmistä kevyen liikenteen hanketarpeista. Hankkeiden priorisointi perustuu kaikille hankkeille yhteneväisesti määritettyyn tarveindeksiin, jonka pohjalta hankkeet asetetaan asiantuntijatyönä kiireellisyysluokkiin. Tarveindeksi huomioi lukuisia eri tekijöitä, kuten kevyen liikenteen onnettomuuksien määrän, hankkeen pituuden, hankkeen vaikutusalueen väestön ja koululaisten määrän, koulun läheisyyden, sijainnin taajamassa tai haja-asutusalueella, joukkoliikenteen määrän, pitkämatkaisen liikenteen sekä tien tekniset ominaisuudet (muun muassa liikennemäärä, nopeusrajoitus ja pientareen leveys). Tarveindeksi on merkittävä työkalu, mutta se ei yksin määrää hankkeen kiireellisyysluokitusta. Erityisesti hankkeiden käyttäjämäärien arviointiin on viime vuosina panostettu. Kymmenien hankkeiden käyttäjämääriä on laskettu maastossa. Lisäksi ensimmäistä kertaa on hyödynnetty simulointimallin antamia arvioita hankkeiden pyöräilypotentiaalista. Hankkeiden arvioinnissa keskeisinä tekijöinä tarveindeksin ja käyttäjämäärän lisäksi ovat muun muassa kuntien näkemykset hankkeiden kiireellisyydestä, ajoneuvoliikenteen määrä ja sidokset muihin hankkeisiin sekä käytettävissä oleva rahoitus. Työssä käsiteltyjen hankkeiden lopullinen jako kiireellisyysluokkiin tehtiin edellä mainittujen tekijöiden pohjalta iteratiivisena asiantuntijatyönä. Kärkihankejoukkoon nostettiin ne hankkeet, jotka ovat kustannustehokkaita, vähentävät tehokkaimmin henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia, edistävät kestävää liikkumista eli kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvattamista sekä tukevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Parhaimmat hankkeet nostettiin A-luokkaan ja B-luokkaan jäivät ne maantieverkon hankkeet, jotka eivät tällä hetkellä ole ELY-keskuksen mielestä ajankohtaisia. Kaikkein kiireellisimmät hankkeet ovat A2-luokassa. Näitä hankkeita (9 kpl) Uudenmaan ELY-keskus haluaa edistää yhdessä kuntien kanssa 50/50-periaatteella. Seuraavaksi kiireellisimmät maantieverkon hankkeet ovat A3-luokassa (19 kpl). Näiden edistämiseen ELYkeskus voi osallistua 20 prosentilla. A-luokka käsittää kokonaisuudessaan 28 hanketta, joiden kokonaiskustannusarvion on noin 33 miljoonaa euroa. B-luokan hankkeita ELY-keskus ei rahoita. Uutena luokkana muodostettiin K-luokka. Nämä K-luokan kevyen liikenteen hankkeet ovat hyviä kevyen liikenteen hankkeita, mutta sijaitsevat kuntien asemakaavoittamilla alueilla, joissa maantien tulisi jo nyt olla osa kunnan katuverkkoa. Näiden hankkeiden edistämiseen Uudenmaan ELY-keskus osallistuu ainoastaan silloin kun maantie muutetaan kaduksi kevyen liikenteen hankkeen myötä. K1-luokkaan (12 kpl) on nostettu sellaisia hankkeita, joiden edistämisestä ELY-keskus aikoo neuvotella kuntien kanssa. Kaikkien K-hankkeiden osalta kustannusjako neuvotellaan tapauskohtaisesti. Kevyen liikenteen hankkeet palvelevat eniten paikallista ja lyhytmatkaista liikennettä, joten niiden edistäminen yhteistyössä kuntien kanssa on luontevaa ja nykyisellä ELY-keskuksen rahoitustasolla lähes välttämätöntä. ELY-keskus haluaa kehittää alueiden kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia yhdessä kuntien kanssa. Yhdessä hankkeita rahoittamalla on mahdollista edistää hankkeita useammalla alueella. ELY-keskus toivoo, että kunnat ovat aktiivisia ja ottavat yhteyttä mikäli haluavat edistää maanteiden kävely- ja pyöräilyolosuhteita.

Planen innehåller en beskrivning av ELY-centralens prioriteringsmetod och förfarande med en projektkorg för projekt som gäller gång- och cykeltrafiken. I en projektkorg upprätthåller ELY-centralen information om behoven av projekt för gång- och cykeltrafiken på landsvägarna samt deras angelägenhet och effekter. Projektkorgen för gång- och cykeltrafiken innehåller för tillfället cirka 500 projekt. Vid sammanställningen av denna utredning gjordes en övergripande uppdatering av projektkorgen som innefattade en genomgång av samtliga projekt. Uppdateringsprocessen inkluderade också den omfattande kommunenkät som genomfördes 2012 och där man kartlade kommunernas synpunkter om de viktigaste projektbehoven inom gång- och cykeltrafiken. Prioriteringen av projekten grundar sig på ett behovsindex som har fastställts på samma sätt för samtliga projekt och utifrån vilket projekten placeras i olika angelägenhetsklasser av experter. I behovsindexet beaktas flera olika faktorer, till exempel antalet olyckor i gång-, cykel- och mopedtrafiken, projektets längd, befolkningsmängden och antalet skolelever inom projektets influensområde, avståndet till skolorna, placeringen i tätorter eller glesbygdsområden, kollektivtrafikens volym, långdistanstrafiken samt vägens tekniska egenskaper (bland annat trafikvolymen, fartbegränsningen och vägrenens bredd). Behovsindexet är ett betydande verktyg, men är inte ensamt avgörande för projektets angelägenhetsklassificering. Under de senaste åren har man satsat i synnerhet på en uppskattning av antalet projektanvändare. Ute i terrängen har man räknat antalet användare för tiotals projekt. Dessutom har man för första gången använt de uppskattningar som en simuleringsmodell har gett för projektens cykeltrafikpotential. Förutom behovsindexet och användarantalet utgör också bland annat kommunernas synpunkter om projektens angelägenhet, fordonstrafikens volym och kopplingarna till andra projekt samt den finansiering som står till förfogande centrala faktorer vid utvärderingen av projekten. Den slutliga indelningen i angelägenhetsklasser av de projekt som behandlats i arbetet gjordes utifrån de ovan nämnda faktorerna av experter. Till spetsprojekt valdes de projekt som är kostnadseffektiva, effektivast minskar antalet olyckor som leder till personskador, främjar hållbar trafik, dvs. en ökning av andelen gång- och cykeltrafik, samt stöder förenhetligandet av samhällsstrukturen. De bästa projekten placerades i A-klassen, och i B-klassen de projekt för landsvägsnätet som för tillfället inte är aktuella enligt ELY-centralen. De mest angelägna projekten finns i A2-klassen. Dessa projekt (9 stycken) vill Nylands ELY-central tillsammans med kommunerna främja enligt 50/50-principen. De näst angelägnaste projekten för landsvägsnätet finns i A3-klassen (19 stycken). I främjandet av dessa kan ELY-centralen delta med 20 procent. A-klassen inkluderar i sin helhet 28 projekt med en total kostnadskalkyl på cirka 33 miljoner euro. ELY-centralen finansierar inte projekt i B-klassen. Som en ny klass bildades K-klassen. Dessa projekt för gång- och cykeltrafiken i K-klassen utgör goda projekt för gång- och cykeltrafiken, men ligger utanför kommunernas detaljplanerade områden där landsvägen redan i dag borde ingå i kommunens gatunät. I syfte att främja dessa projekt deltar Nylands ELY-central enbart då en landsväg omvandlas till gata genom ett projekt för gång- och cykeltrafiken. I K1-klassen (12 stycken) har man inkluderat projekt om vilkas främjande ELYcentralen har för avsikt att förhandla med kommunerna. I fråga om samtliga K-projekt förhandlas kostnadsfördelningen från fall till fall. Projekten för gång- och cykeltrafiken betjänar främst lokal- och kortdistanstrafiken, och därför är det naturligt att dessa främjas i samarbete med kommunerna och i det närmaste nödvändigt med tanke på ELY-centralens nuvarande finansieringsnivå. ELY-centralen vill tillsammans med kommunerna utveckla möjligheterna för gång- och cykeltrafik inom områdena. Genom en gemensam projektfinansiering kan projekt främjas inom flera områden. ELY-centralen önskar att kommunerna är aktiva och tar kontakt, om de vill främja gång- och cykeltrafikförhållandena på landsvägarna.