Etätoimintojen säästöpotentiaali Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

Työn lähtökohtana oli arvioida etätoimintojen mahdollistamia laskettavissa olevia hyötyjä organisaatiotasolla. Etätyöskentelyn lisäksi työssä tarkasteltavia etätoimintoja ovat tieto- ja viestintätekniikan välityksellä järjestettävät etäkokoukset ja -seminaarit. Työn tavoitteena oli selvittää Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) henkilökunnan halukkuus tehdä etätöitä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Näiden selvittämiseksi toteutettiin etätyöaiheinen kysely henkilökunnalle. Kyselyn tulosten perusteella arvioitiin liikkumisen sekä tilankäytön aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen sekä kustannusten säästöpotentiaalia LUT:ssa. Lisäksi suoritettiin muutama etätyöaiheinen teemahaastattelu, joiden perusteella pohdittiin etätyöskentelyn käytännön toteutuksessa huomioitavia asioita. Valtaosa LUT:n henkilökunnasta on kiinnostunut etätyömahdollisuudesta. Etätyöskentelyn yleistymiseksi LUT:ssa tulee lisätä tietoa tästä työn organisointitavasta sekä kehittää yhtenäinen toimintatapa etätyöskentelyn käytännön järjestelyihin liittyen. Etätoimintojen hyödyntäminen mahdollistaa LUT:lle organisaationa merkittävien säästöjen saavuttamisen sekä tilatehokkuutta parantamalla, että työmatkustamista vähentämällä. Säästöjä arvioitiin kasvihuonekaasupäästöinä sekä rahana. Etätyöskentelyllä on merkittävä vaikutus myös organisaation työntekijöiden päivittäisten työmatkojen kulkemisen aiheuttamaan kasvihuonekaasupäästömäärään. Etätoimintojen hyödyntämisellä on huomattava potentiaali etenkin liikkumisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä Suomessa sekä maailmanlaajuisesti hyödynnettynä globaalin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

The starting point of this study was to estimate the rateable benefits of remote functions on the organizational level. In addition to remote work the other remote functions that are going to be reviewed are meetings and seminars organized with information and communication technology. The aim of this study was to find out the interest and the influencing factors of the personnel of Lappeenranta University of Technology (LUT) to work remotely. This was done by conducting a personnel survey. The potential to reduce the expenses and greenhouse gas emissions caused by office space and travelling were evaluated on the basis of the survey results. Additionally, a few theme interviews were carried out in order to find out information on how remote work could be implemented at LUT. The majority of LUT personnel is interested in the possibility of working remotely. In order to make the arrangement more common in LUT, the awareness of remote work needs to be increased. Furthermore a uniform policy for the arrangement of remote work in practice needs to be developed. Taking the advantage of remote functions enables significant savings for LUT by improving office space efficiency, as well as decreasing the amount of business trips. Savings were estimated in greenhouse gas emissions and money. In addition, remote working has a significant impact to decrease the amount of greenhouse gas emissions caused by the daily commuting of workers. Taking the advantage of remote functions in Finland has a significant potential to reduce greenhouse gas emissions particularly caused by travelling. If globally utilized, remote functions could mitigate global climate change.