Pohjanlahden fladojen matalakuvaukset, syvyys- ja kasvillisuuskartoitukset

Pohjanlahden rannikkoalueella on mm. huomattavaa teollisuutta, energiantuotantoa, satamatoimintoja ja asutusta. Lisäksi Pohjanlahden rantoja rehevöittävät jokien tuomat ravinteet. Samaan aikaan alueella on merkittäviä ja valtakunnallisestikin huomattavia luontoarvoja ja -kohteita kuten Merenkurkun saariston maailmanperintöalue, Perämeren kansallispuisto sekä Selkämeren kansallispuiston kohteet. Huolimatta Pohjanlahden luonto- ja kulttuurikohteista sekä merialueeseen kohdistuvista paineista, vedenalaisesta luonnosta on Pohjanlahden rannikolla kerätty varsin vähän tietoa. Merialueella pätevät samat suunnittelun periaatteet kuin maalla. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, ml. yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Vedenalaisen luonnon osalta ei ole käytettävissä sellaisia luonnonvarojen ja -arvojen inventointeja, jotka vastaisivat maa-alueella tehtyjä valtakunnallisia tai maakunnallisia selvityksiä. Käytännön tietoa ja kokemusta vedenalaisten inventointien suorittamisesta tarvitaan, jotta elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksilla olisi paremmat edellytykset ohjeistaa ja analysoida vedenalaiseen luontoon liittyviä tutkimuksia sidosryhmätyössään ja mm. ympäristövaikutusten arviointien (YVA) yhteydessä. Tämä työ oli osa POLMU-hanketta ja sen tarkoituksena oli arvioida VELMU-ohjeistuksen mukaisten maastomenetelmien ja ilmakuvausten yhdistelmän soveltuvuutta fladojen kasvillisuuden kartoittamisessa. Työn lähtökohtana oli menetelmäkehitys ja viranomaisten sekä tutkimuslaitosten välisen yhteistyön kehittäminen. Työ tehtiin vuonna 2012 yhteistyössä Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten, Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen sekä Geodeettisen laitoksen kanssa.

I kustområdet vid Bottniska viken finns bland annat betydande industri, energiproduktion, hamnverksamhet och bebyggelse. Dessutom gödas Bottniska vikens stränder av näringsämnen, vilka tillförs genom åar och floder som mynnar ut i havsområdet. Samtidigt innefattar området betydande och även nationellt viktiga naturvärden och -objekt, såsom världsarvsområdet i Kvarkens skärgård, Bottenvikens nationalpark, samt objekt som omfattas av Bottenhavets nationalpark. Trots Bottniska vikens natur- och kulturobjekt, samt det tryck som rikats mot havsområdet, har det insamlats rätt lite information om naturen under havsytan längs Bottniska vikens kust. Vid havsområdena gäller samma principer för planering som på land. Vid upprättandet av planer är det nödvändigt att i tillräcklig omfattning utreda miljökonsekvenserna av deras genomförande, vilket innefattar samhällsekonomiska, sociala, kulturella och övriga konsekvenser. För naturen under havsytan finns det inte till förfogande sådana inventeringar av naturresurser och -värden som skulle motsvara på land genomförda nationella eller regionala utredningar. Praktisk information och erfarenhet om genomförande av inventeringar under havsytan behövs för att näring-, trafik- och miljöcentralerna inom sitt intressegrupparbete och bland annatvid miljökonsekvensbedömningar skall ha bättre förutsättningar att handleda och analysera undersökningar om naturen under havsytan. Detta arbete var en del projektet POLMU där syftet var att bedöma hur en kombination av fältmetoder i enlighet men VELMUanvisningarna och flybilder lämpar sig för kartläggning av fladors växtlighet. Utgångspunkten för arbetet var metodutveckling och utveckling av samarbetet mellan myndigheter och forskningscentraler. Arbetet genomfördes år 2012 i samarbete med ELY-centralerna i Egentliga Finland, Södra Österbotten och Norra Österbotten och institutionen för geografi och geovetenskaper vid Åbo universitet, samt Geodetiska institutet.