Kunnostuksen vaikutukset vuollejokisimpukkaan (Unio crassus) : Siuntionjoen Sågarsforsin padon purkaminen ja kalatien rakentaminen

Vuollejokisimpukan populaatiossa tapahtuvia muutoksia tutkittiin Siuntionjoessa vuosina 2007–2010. Siuntionjoen Sågarsforsin pato, sen kiertävä sivu-uoma sekä alapuolista aluetta kunnostettiin vuonna 2007 mahdollistamaan kalan nousu joessa, sekä lisäämään lohikalojen lisääntymis- ja elinalueita. Kunnostettu alue ulottui lähelle uhanalaisen vuollejokisimpukan (Unio crassus) populaatiota ja toteutettiin syksyllä vuollejokisimpukan lisääntymiskauden jälkeen. Kunnostuksen aiheuttamaa kiintoainekuormitusta pyrittiin rajoittamaan seuraamalla jokiveden samentumista ja keskeyttämällä kunnostustoimet luvanvaraisen rajan ylittyessä. Muista ympäristötekijöistä Sågarsforsin simpukkaseurannan alueella seurattiin pohjanläheisiä virtausnopeuksia avoveden aikaan. Sågarsforsilla sekä Purnuksen vertailualueella seurattiin 2007–2010 alkukesäisin 250 m:n mittaisilla tutkimusalueilla muutoksia simpukkalajistossa, simpukoiden kokonaismäärissä, sekä esiintymistiheyksissä. Kummallekin alueelle satunnaistettiin vuosittain 90 näyteruutua, joilta kerättiin simpukat niin sedimentin pinnalta kuin sisältä. Kultakin näyteruudulta kirjattiin myös virtausnopeus. Elävien simpukoiden osalta lajistossa ei tapahtunut muutoksia kummallakaan alueella. Sågarsforsilla vuollejokisimpukan (U. crassus) sekä sysijokisimpukan (Unio tumidus) kokonaismäärissä että esiintymistiheyksissä tapahtui laskua tutkimusjaksolla. Soukkojokisimpukan (Unio pictorum) määrät vaihtelivat vuodesta toiseen ilman merkittäviä muutoksia esiintymistiheydessä. Järvisimpukoiden (Adononta & Pseudoanodonta-suvut) kokonaismäärät otoksessa vaihtelivat, mutta käytännössä esiintymistiheydet laskivat tutkimuksen aikana. Purnuksella simpukkamäärät ja tiheydet laskivat ja nousivat, ilman selkeää suuntaa, vaikka esimerkiksi vuollejokisimpukan osalta havaittiin hienoista laskua vuodelta 2007 vuodelle 2010. Kummallakin alueella pienten (< 16 mm) simpukoiden määrät laskivat. Sågarsforsilla vuollejokisimpukkapopulaation kokojakaumassa, määrissä sekä tiheyksissä havaitut muutokset näyttäisivät virtausnopeusmittausten, sekä vesistössä suoritetun vedenkorkeuden pitkäaikaismittauksen pohjalta ajoittuvan poikkeuksellisen runsasvetisille vuosille. Kunnostuksista johtuvia vakavia muutoksia virtausnopeudessa tai kiintoainepitoisuudessa ei havaittu, joten todennäköistä on että runsasvetisinä talvina 2007–2008 sekä alkuvuodesta 2010 vuollejokisimpukoita on huuhtoutunut Sågarsforsin alueelta. Tätä vahvistaa myös havainto alhaisista simpukkamääristä korkeamman virtausnopeuden näyteruuduilla. Purnuksen alueella on todennäköistä että simpukkapopulaation vaihtuvuus on suurta ja että yksilöitä huuhtoutuu alueelle ja sieltä pois vuosittain riippuen vesimäärästä joessa.

Förändringar i den tjockskaliga målarmusselpopulationen i Sjundeå å undersöktes åren 2007-2010. Dammen i Sågarforsen, bifåran förbi den samt det nedanliggande åavsnittet iståndsattes 2007 i syfte att underlätta fiskens vandring upp i ån och förbättra laxfiskarnas livsmiljö och reproduktion. Iståndsättningsåtgärderna, som nådde nästan fram till den hotade, tjockskaliga målarmusselpopulationen, utfördes under hösten efter musslans förökningsperiod. Under iståndsättningen mättes uppgrumlingen och arbetet avbröts för en tid då halten fasta partiklar översteg den tillåtna gränsen. En annan miljöparameter som följdes upp inom musselområdet i Sågarforsen var strömhastigheten nära bottnen under den isfria perioden. Förändringar i musselpopulationerna i Sågarforsen och i referensområdet Purnus undersöktes under försommaren åren 2007-2010. På en 250 m lång åsträcka kontrollerades artsammansättningen, antalet musslor och individtätheten. Alla musslor på och i bottensedimentet i 90 slumpvist valda provrutor i vartdera undersökningsområdet samlades in och samtidigt mättes strömhastigheten nära bottnen. Ingen förändring i artsammansättningen bland levande musslor kunde konstateras i någotdera området. I Sågarforsen sjönk antalet tjockskaliga (Unio crassus) och spetsig målarmusslor (Unio tumidus) likaså individtätheten under undersökningsperioden. Antalet äkta målarmusslor (Unio pictorum) varierade under åren, utan väsentliga förändringar i individtätheten. Antalet dammusslor (släktena Anodonta & Pseudoanodonta) varierade, men i praktiken minskade individtätheten under undersökningsperioden. I Purnus ökade och minskade musslorna i antal utan någon tydlig trend, även om en svag minskning i antalet tjockskaliga målarmusslor kunde skönjas från 2007 till 2010. Antalet små musslor (< 16 mm) minskade i båda undersökningsområdena. De förändringar i storleksfördelning, antal och täthet som noterades i målarmusselpopulationen i Sågarforsen verkar anknyta till särskilt vattenrika år mot bakgrunden av strömhastighet och långtidsförändringar i vattenståndet. Kraftiga förändringar i strömhastighet eller grumlighet till följd av iståndsättningen konstaterades inte, varför det är troligt att målarmusslor spolades bort från Sågforsen under de regniga vintrarna 2007-2008 och i början av 2010. I Purnus är sannolikheten för variationer i musselpopulationen stor och att musslor årligen spolas till och från undersökningslokalen i förhållande till vattenmängden i ån.