Esisuunnitelma varareittien laatimisesta pääteille : Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme
Data(s) |
11/12/2012
11/12/2012
01/07/2012
|
---|---|
Resumo |
Työn tavoitteena oli laatia esisuunnitelma Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueen varsinaisten varareittien laatimista varten. Esisuunnitelmassa laadittiin ehdotukset varareittikokonaisuuksista, suunnitelmien toteuttamisjärjestyksestä, varareitin käyttöönoton viranomaisten yhteistyön toimintamallista sekä tarkennettiin varareitin suunnittelun kriteerejä ja sisältöä. Työssä tarkasteltiin lisäksi yllättäviä liikennehäiriöitä analysoimalla seudun liikennetiedotteita viiden vuoden ajalta ja mallinnettiin häiriötilanteiden liikenteellisiä vaikutuksia. Varareitit ehdotetaan laadittavaksi seudun säteittäisille ja poikittaisliikenteen pääteille sekä E18-tielle. Tavoitteena on laatia vuosittain yksi suunnitelma yhteistyössä tie-, poliisi- ja pelastusviranomaisen kanssa esisuunnitelmassa laadittujen kriteerien ja sisältömääritysten mukaisesti. Varareitin sijoittuessa katuverkolle myös kaupungin edustajan tulee olla mukana suunnitelman laadinnassa. Katuverkon operatiivisten toimijoiden (mm. liikennevalojen ohjauksen ja katuverkon kunnossapitäjän) kokemusta on lisäksi hyvä hyödyntää suunnitteluvaiheessa. Suunnitelmien laadinta tulisi aloittaa ensimmäisenä kilpailutukseen menevistä kunnossapidon alueurakoista, jotta varareittejä koskevat erityistarpeet saataisiin mukaan alueurakan asiakirjoihin. Suunnittelun yhteydessä on tarpeen kartoittaa kiinteän liikenteenohjauskaluston määrä ja sijainti varareittikohtaisesti. Varareitin käyttöönoton viranomaisten yhteistyön toimintamallissa määritellään eri toimijoiden vastuut ja tehtävät pitkäkestoisissa häiriötilanteissa. Suljettaessa päätiestön tietä tai kaistaa kiinteästi, on mahdollista käyttää erityisesti vilkasliikenteisillä teillä tienpitäjän alueurakoitsijan kalustoa ja osaamista. Tämä edellyttää vielä asian sopimista kunnossapidosta vastaavan tieviranomaisen (Uudenmaan ELY-keskuksen) ja alueurakoitsijoiden kesken. Varsinaisia suunnitelmia laadittaessa häiriötilanteiden keinovalikoima tulisi olla mahdollisimman kattava, jotta viranomaiset voisivat valita parhaiten tilanteeseen sopivan vaihtoehdon. Yllättävien liikennehäiriöiden analyysissa todettiin, että pääosa yllättävistä liikennehäiriöistä kesti alle 2 tuntia, ja suurin osa niistä oli pääkaupunkiseudulla tapahtuneita onnettomuuksia. Yli 4 tuntia kestäviä häiriötilanteita oli 7 %, ja ne olivat useimmiten onnettomuuksia, joissa oli osallisena raskas ajoneuvo tai joissa suoritettiin raivaus- ja pelastustöitä. Mallinnuksissa todettiin, että Kehä III:n ulkopuolella on yleensä osoitettavissa varareitti, jossa on vapaata kapasiteettia. Kehä III:n sisäpuolella liikenneverkon kapasiteetti on taas ruuhka-aikoina pitkälti käytössä, liikenteen lähtö- ja määräpäitä on paljon, häiriöt saattavat levitä laajalle ja toimiva varareitti on harvoin osoitettavissa. Kriittisimpiä verkonkohtia ovat pisteet, jossa kahden tai useamman säteittäisen pääväylän liikenteet sekoittuvat. Häiriöiden vaikutuksia voidaan pienentää riittävän aikaisella tiedottamisella tai avaamalla häiriökohdan kapasiteetista riittävä osa mahdollisimman nopeasti liikenteelle. Reservleden föreslås följa ortens radiella och tvärtrafikens huvudvägar samt vägen E18. Målet är att årligen utarbeta en plan i samarbete med väg-, polis- och räddningsmyndigheterna enligt kriterierna och innehållsdefinitionerna i den preliminära planen. Om reservleden ligger inom gatunätet skall också representanten för staden delta i planläggningen. Det är även bra att under planeringsarbetet utnyttja erfarenheten av gatunätets operativa funktionärer (bl.a. styrningen av trafikljusen och underhållet av gatunätet). Planeringen borde inledas då den första av underhållets områdesentreprenader konkurrensutsätts, så att de specialbehov som berör reservleden kan medtas i områdesentreprenadens dokument. I samband med planeringen bör antalet och placeringen av den fasta utrustningen av trafikstyrningen utredas gällande reservleden. I förfaringsmodellen av samarbetet mellan myndigheterna för införandet av reservled fastställs de olika funktionärernas ansvar och uppgifter i störsituationer som varar länge. När man fast avstänger vägar eller filer som tillhör huvudvägarna är det möjligt att speciellt på de livligt trafikerade vägarna utnyttja utrustning och kunnande som tillhör väghållningens områdesentreprenör. Detta förutsätter ännu avtal mellan väghållningsmyndigheterna (Nylands ELY-central) och områdesentreprenörerna. När man utarbetar de egentliga planerna borde medlen att lösa störsituationerna vara så omfattande att myndigheterna har möjlighet att välja det bästa alternativet till situationen. Vid analysen av överraskande trafikstörningar konstaterades, att huvudparten av de överraskande trafikstörningarna räckte under 2 timmar och att största delen av dem var olyckor inom huvudstadsregionen. Störningar som räckte över 4 timmar var 7 % och de var oftast olyckor där den ena parten var ett tungt fordon och där det utfördes röjnings- och räddningsarbete. I modellarbetet konstaterades att utanför Ring III kan man i allmänhet utse en reservled med fri kapacitet. Innanför Ring III igen är trafiknätets kapacitet under rusningstid till största del i användning, det finns mycket avgångs- och destinationsorter i trafiken, störningarna kan vara vitt utbredda och en fungerande reservled kan sällan utses. De mest kritiska punkterna i nätverket är där trafiken på två eller flere radiella huvudleder blandar sig. Man kan minska följderna av störningarna med tillräckligt tidig information eller genom att så fort som möjligt öppna en tillräckligt stor del av störningspunktens kapacitet till trafiken. |
Identificador |
978-952-257-579-1 ISSN 2242-2854 http://www.doria.fi/handle/10024/86713 URN:ISBN:978-952-257-579-1 ISSN-L 2242-2846 |
Publicador |
Uudenmaan ELY-keskus |
Relação |
Raportteja Liikenne ja infrastruktuuri 68/2012 ISSN 2242-2846 |
Palavras-Chave | #Varareitti #Kiertotie #Liikenteenohjaus #Viranomaisyhteistyö |