Kommunistskräck, konservativ reaktion eller medveten bondepolitik? : svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen 1930

Jag har studerat varför en grupp bönder i Svenskösterbotten valde att sympatisera med Lapporörelsen sommaren 1930. Tidigare forskning har främst fokuserat på antikommunismen som den huvudsakliga orsaken till att folk valde att ta ställning för Lapporörelsen. Jag har dock sökt kompletterande förklaringar utöver antikommunismen till att svenskösterbottniska bönder visade sympatier för Lapporörelsen genom att delta i bondetåget och förorda så kallade fosterländska valförbund inför riksdagsvalet 1930. Hela Svenskösterbotten utgör den region som studeras, men i studien gör jag mikrohistoriska djupdykningar i kommunerna Närpes och Korsholm för att belysa vilka lokala faktorer som inverkade på en persons inställning till Lapporörelsen. Kommunismen hade få anhängare på den svenskösterbottniska landsbygden där över 90 procent av väljarna röstade på Svenska Folkpartiet (SFP). Eftersom det saknades en organiserad arbetarrörelse blev ett ställningstagande för Lapporörelsen istället en konservativ reaktion mot andra nya religiösa och politiska organisationer som uppfattades som oppositionella och som i avsaknad av kommunister fick symbolisera omoralen i samhället. Sådana rörelser var Fredsrörelsen och frikyrkorna och på orter där dessa fanns var ett ställningstagande för Lapporörelsen till en del en konservativ reaktion mot dessa. Den lappovänliga front som uppstod i Svenskösterbotten skapades bland bönderna inom Bondeförbundet, som var en konservativ högerfraktion inom SFP. Det främsta motståndet mot Lapporörelsen fanns inom Allmogeförbundet, som var en liberal vänsterfraktion inom SFP. Den viktigaste frågan för Bondeförbundet var kravet på höga importtullar på spannmål. Inom Bondeförbundet fanns en befogad oro för att spannmålsodling var olönsam i Finland på grund av billig importsäd. I min studie visar jag att ett fosterländskt valförbund skulle ha bidragit till att mera högerinriktade kandidaterna inom de borgerliga partierna som var för Lapporörelsen och för en protektionistisk jordbrukspolitik skulle ha blivit invalda i riksdagen. Det fanns således även agrarpolitiska motiv bakom Bondeförbundets ställningstagande för Lapporörelsen.

Olen tutkinut miksi ryhmä maanviljelijöitä ruotsinsuomalaiselta Pohjanmaalta valitsivat tukea Lapuanliikettä kesällä 1930. Aikaisemmat tutkimukset ovat ensi sijassa keskittäneet huomionsa antikommunismiin syynä siihen että ihmiset ottivat kantaa Lapuanliikkeen puolesta. Olen etsinyt täydentäviä selityksiä antikommunismin lisäksi siihen että suomenruotsalaiset maanviljelijät Pohjanmaalla suhtautuivat myötätuntoisesti Lapuanliikkeeseen ja osallistuivat talonpoikaismarssiin ja puolsivat niin sanottuja isänmaallisia vaaliliitoksia eduskuntavaalien alla 1930. Koko suomenruotsalainen Pohjanmaa kuuluu seutuun jota tutkin, mutta tutkielmassa teen mikrohistoriallisia sukelluksia Närpiön ja Mustasaaren kuntiin valaistakseni mitkä paikalliset tekijät vaikuttivat henkilön suhtautumiseen Lapuanliikkeeseen. Kommunismilla oli vain pieni määrä kannattajia ruotsinkielisellä maaseudulla jossa yli 90 % äänestäjistä tuki Ruotsalaista Kansanpuoluetta (RKP). Koska organisoitua työväenliikettä ei ollut kannanotto Lapuanliikkeen puolesta tuli konservatiiviseksi reaktioksi muita uusia uskonnollisia ja poliittisia organisaatioita vastaan, joita pidettiin oppositiossa oleviksi ja jotka kommunistien puutteessa saivat symbolisoida siveettömyyttä yhteiskunnassa. Sellaisia liikkeitä olivat Rauhanliike ja vapaakirkot ja paikkakunnat joissa nämä toimivat Lapuanliikkeen tukeminen oli osaksi konservatiivinen reaktio näitä vastaan. Lapua-myönteinen rintama, joka syntyi Pohjanmaan ruotsalaisten maanviljelijöiden keskuudessa, sai alkunsa Bondeförbundet-yhdistyksessä joka oli konservatiivinen oikeistoryhmä RKP:ssä. Suurin vastustus Lapuanliikkettä kohti oli Allmogeförbundet-yhdistyksessä, joka oli liberaali vasemmistoryhmittymä RKP:ssä. Bondeförbundetin tärkein vaatimus oli saada viljalle korkeat tuontiverot. Bondeförbundetin kannattajien keskuudessa oli oikeutettu pelko että viljatuotanto Suomessa tulisi kannattomaksi halvan tuontiviljan johdosta. Tutkielmassani osoitan että isänmaallinen vaaliliitto olisi myötävaikuttanut siihen että enemmän oikeistosuuntaisia ehdokkaita porvarillisista puolueista, jotka olivat Lapuanliikkeen ja protektionistisen maatalouspolitiikan puolesta, olisi valittu eduskuntaan. Oli siis olemassa agraaripoliittisia syitä Bondeförbundet-yhdistyksen kannanottoon Lapuanliikkeen puolesta.