Den finländska redovisningsnormeringen i korstrycket mellan institutionaliserad teori och internationella standarder

Finländsk redovisning har sedan 1960-talet baserats på teorin om utgift vid inkomst, en teori utvecklad av professor Martti Saario. Globalisering av aktiemarknaden och företagsverksamheten samt medlemskap i internationella organisationer ledde till tryck för harmonisering. Teorin var i Finland starkt institutionaliserad vilket påverkade harmoniseringsprocessen. Processen följs över tre nivåer. Den högsta nivån, internationell nivå, undersöker hur normeringen de jure förändras. Förändringarna i lagstiftningen krävde eftergifter i den teoretiska grunden, det vill säga i teorin om utgift vid inkomst. Den mellersta nivån, nationell nivå, studerar aktörers motiveringar för eller emot förändring av redovisningsnormen. Det organisatoriska fältet kan anses instabilt eftersom aktörsgrupperna inte är enhetliga. Motståndet mot harmonisering avtar under processen och teorin om utgift vid inkomst förlorar mark. Den lägsta nivån, företagsnivån, studerar hur boksluten de facto förändrades. De internationella standarderna har implementerats genom så kallad lös koppling eftersom företagen har behållit sin tidigare redovisningsfilosofi där det är möjligt. Avhandlingen bidrar till att öka förståelse för hur en institutionaliserad redovisningsteori påverkar redovisningspraxis i ett land långt efter att en ny norm implementerats.

Professori Martti Saarion kehittämä meno-tulo-teoria on ollut suomalaisen laskentatoimen perusta 1960-luvulta lähtien. Osakemarkkinoiden ja yritystoiminnan globalisointi 1980-luvulla on painostanut kansainväliseen harmonisointiin. Meno-tulo-teoria on Suomessa ollut institutionalisoitu ja se vaikuttaa harmonisointiprosessiin. Prosessi seurataan kolmella eri tasolla. Korkeimmalla tasolla, kansainvälisellä tasolla, tutkitaan miten lainsäädäntö muuttuu de jure. Lainsäädännön muuttuminen vaatii myönnytyksiä teoreettisessa perustassa, eli meno-tulo-teoriassa. Keskimmäisellä tasolla, kansallisella tasolla, tutkitaan toimijoiden perusteluja sääntöjen muuttamista puolesta tai vastaan. Toimijat eivät ole yhtenäisiä ja organisatorinen ala on epävakainen. Vastustus harmonisointia vastaan heikentyy prosessin aikana ja meno-tulo-teoria menettää kannatustaan. Alimmalla tasolla, yritystasolla, tutkitaan miten tilinpäätökset de facto muuttuvat. Kansainväliset standardit ovat otettu käyttöön niin sanotun loose coupling:in avulla, koska yritykset ovat pitäneet aikaisempaa laskentatoimen filosofiaa missä mahdollista. Tutkielma edistää ymmärrystä miten institutionalisoitu laskentatoimen teoria vaikuttaa laskentatoimen käytäntöön vielä monta vuotta sen jälkeen kun uudet standardit ovat otettu käyttöön.