The effectiveness of vocationally oriented multidisciplinary rehabilitation (ASLAK®) amongst public sector employees

In Finland, vocationally oriented medical rehabilitation (ASLAK®) is a common preventive rehabilitation measure with the primary goal of preserving and improving work ability. The ASLAK® programme has been used for almost 30 years, although limited data exist on its effectiveness. The aims of this study were to determine whether the increased risk of work disability predicts the participants’ likelihood to be granted ASLAK® rehabilitation and to assess the effectiveness of the programme in decreasing the risk of work disability and modifying health-risk behaviours. This study is a part of the on-going Finnish Public Sector Study conducted by the Finnish Institute of Occupational Health. Data on 53 416 employees (81% women) were gathered from employers’ records, national health registers and repeated survey responses. During the 5-year follow-up, increased levels of the risk factors for work disability did not predict participation in the rehabilitation programme. During the 2.8-year followup (range 0.04–5.0 years), the risk of long-term work disability (sick leave >90 days or retirement) overall or, more specifically, due to musculoskeletal or mental diseases did not differ between the rehabilitants who participated in ASLAK® in 1997–2005 and their propensity score matched controls. There was no evidence of ASLAK® being effective in changing participants’ health-risk behaviours or in improving perceived general or mental health. The results suggest that potential participant recognition, mainly taking place in occupational health care, may fail to identify those with a higher risk of work disability. No evidence on the effectiveness of the programme was found in the study cohort when measured by the selected indicators.

Ammatillisesti syvennetyn lääkinnällisen kuntoutuksen (ASLAK®) vaikuttavuus kunnallissektorin työntekijöillä Ammatillisesti syvennetty lääkinnällinen kuntoutus (ASLAK®) on Suomessa yleisesti käytetty ehkäisevä kuntoutusmuoto jonka ensisijaisena tavoitteena on työkyvyn säilyttäminen ja parantaminen. ASLAK® on ollut käytössä lähes 30 vuotta vaikkakin näyttöä sen vaikuttavuudesta on vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida ennustaako kohonnut työkyvyttömyysriski pääsyä kuntoutukseen, sekä arvioida ASLAK® kuntoutuksen vaikuttavuutta mitattuna työkyvyttömyyden riskitason sekä terveyskäyttäytymisen muutoksilla. Tutkimus on osa Työterveyslaitoksen käynnissä olevaa tutkimusprojektia, jossa kohderyhmänä ovat kunnallissektorin työntekijät. Tiedot 53 416 työntekijästä (81 % naisia) on kerätty työnantajien rekistereistä, kansallisista terveysrekistereistä sekä toistetuin kyselyin. Työkyvyttömyyden riskitekijöiden kohonneet esiintymisluvut eivät ennustaneet yksilön pääsyä kuntoutukseen viiden vuoden seurannassa. Yleisen, tai tuki- ja liikuntaelimistön tai psyykkisistä sairauksista johtuvan pitkäaikaisen työkyvyttömyyden (sairausloma > 90 päivää, kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke) riskitasossa ei ollut eroa kuntoutujien (osallistuneiden ASLAK® kuntoutukseen vuosina 1997–2005) ja heidän propensity score menetelmällä kaltaistettujen verrokkien välillä 2,8 (vaihteluväli 0.04– 5.0) vuoden seurannassa. ASLAK® ohjelman vaikuttavuudesta kuntoutujien terveyskäyttäytymiseen tai yleiseen tai psyykkiseen terveyteen ei saatu tutkimukseen valittujen mittareiden mukaan näyttöä. Tulokset viittaavat siihen että pääasiallisesti työterveyshuollon kautta tapahtuva ohjautuminen ASLAK® ohjelmaan saattaa olla puutteellinen niiden yksilöiden kohdalla joilla on korkeampi riski joutua työkyvyttömäksi. Tutkitussa väestössä käytetyillä arviointimenetelmillä ASLAK® kuntoutuksen vaikuttavuudesta ei saatu näyttöä.