Fyysinen suorituskyky, psyykkiset, fysiologiset ja vilustumisoireet ennen ja jälkeen kahdeksan vuorokautta kestävän sissiharjoituksen
Data(s) |
16/02/2012
16/02/2012
01/05/2011
|
---|---|
Resumo |
Puolustusvoimien fyysisellä koulutuksella tuotetaan toimintakykyisiä sodan ajan joukkoja, joiden on kyettävä kestämään ja hallitsemaan taistelukentän fyysiset sekä psyykkiset rasitukset vuorokauden ympäri kestävissä nopeissa ja vaikeasti ennakoitavissa tilanteissa (Puolustusvoimien liikuntastrategia 2007 - 2016, 6 - 9). Varusmiespalveluksen aikana nuorten miesten fyysinen aktiivisuus lisääntyy huomattavasti johtuen sotilaskoulutuksen fyysisyydestä, kuten taistelukoulutuksesta, sulkeisista ja liikuntakoulutuksesta. Sotilaallisten harjoitusten määrän lisääntyminen ei voi olla näkymättä myös lisääntyneissä varuskuntasairaalan käyntimäärissä. Erilaiset oireet, kuten lihaksiston kivut ja säryt sekä vilustumisoireet, vievät varusmiehen koulutuksen ajasta ison osan. (Peitso 2002, 16.) Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, tapahtuuko koehenkilöiden fyysisessä suorituskyvyssä muutoksia kahdeksan vuorokauden sotilaallisen harjoituksen aikana. Tutkimuksessa selvitettiin, lisääntyvätkö koehenkilöiden psyykkiset, fysiologiset ja vilustumisoireet harjoituksen aikana ja onko näillä oireilla yhteyttä fyysiseen suorituskykyyn. Lisäksi tutkittiin, miten harjoituksen fyysinen aktiivisuus vaikuttaa varusmiehen fyysiseen suorituskykyyn, psyykkisiin ja fysiologisiin oireisiin sekä vilustumisoireisiin. Tutkimusjoukon (N= 26) voima- ja kestävyysominaisuuksia mitattiin puristusvoima- ja hyppytestillä harjoitusta ennen, sen aikana ja jälkeen sekä 3000 metrin marssijuoksutestillä ennen harjoitusta ja harjoituksen jälkeen. Koehenkilöiden fyysistä aktiivisuutta mitattiin aktiivisuusmittareilla (AW200 Activity Watch) ja WURSS-21-kyselyllä kartoitettiin testattavien psyykkisiä oireita ja fysiologisia oireita sekä vilustumisoireita. Koehenkilöiden keski-ikä oli 19,9 ± 1,2 vuotta, keskipaino 72 ± 8,1 kg, keskipituus 177,8 ± 6,6 cm, ja painoindeksi BMI 22,3 ± 1,6. Marssijuoksutestin aika parani alkumittaus 17:36 ± 2:24 min: sek vs. loppumittaus 16:31 ± 1:49 min: sek, (p < 0.00). Puristusvoima testin tulos ei parantunut tilastollisesti merkitsevästi esimittauksesta 51,1 ± 9,3 kg alkumittaukseen 52,4 ± 9,1 kg, p = 0.200. Testin tulos laski merkitsevästi alkumittauksesta 52,4 ± 9,1 kg välimittaukseen 48 ± 9,8 kg, (p = 0.000). Välimittauksesta tulos parani merkitsevästi, 48 ± 9,8 kg vs. loppumittaus 51,1 ± 9,8 kg, (p = 0.001). Hyppytestin hyppykorkeus parani merkitsevästi esimittauksesta alkumittaukseen 20,5 ± 3,1 vs. cm 22,3 ± 4,0 cm, (p = 0.001). Alkumittauksesta välimittaukseen tulos heikkeni, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Välimittauksesta loppumittaukseen hyppykorkeus parani 21,6 ± 4,3 cm vs. 23,1 ± 3,7 cm, (p = 0.000). Harjoituksen aikana koehenkilöiden psyykkisten oireiden negatiiviset tuntemukset (p = 0.002), fysiologisiin oireisiin luokiteltu tuki- ja liikuntaelimistön oireet (p = 0.00) sekä vilustumisoireet (p = 0.02) lisääntyivät harjoituksen aikana. Muilla oireilla ei ollut tilastollisesti merkittävää muutosta. Fyysisen suorituskyvyn hyppytestin ja fysiologisten oireiden välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero. Muilla oireilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa fyysiseen suorituskykyyn. Fyysisellä aktiivisuudella ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa alle kuusi tuntia ja vähintään kuusi tuntia aktiivisten koehenkilöiden ja fyysisen suorituskyvyn muutoksen ryhmien välillä eikä psyykkisiin, fysiologisiin tai vilustumisoireisiin Tämä tutkimus osoittaa, että pitkäkestoisen sotilaallinen harjoitus ei vaikuttanut hyväkuntoisten taistelijoiden fyysiseen suorituskykyyn ratkaisevasti. Koehenkilöiden fyysisen suorituskyvyn taso oli riittävä selviytymään sotilaallisen harjoituksen aiheuttamasta kuormituksesta. Vaikka harjoituksen aikana tuki- ja liikuntaelinoireiden ja negatiiviset tuntemukset sekä vilustumisoireet lisääntyivät, ei oireiden tuntemisella ollut yhteyttä fyysiseen suorituskykyyn. Tämän tutkimusjoukon henkinen ja fyysinen suorituskyky olivat koulutuksen nousujohteisuuden avulla nostettu tarpeeksi korkealle kestämään harjoituksen olosuhteet ja koulutusohjelma. |
Identificador |
http://www.doria.fi/handle/10024/74474 URN:NBN:fi-fe201202161402 Sotatieteiden maisterikurssi 1 |
Idioma(s) |
fi |
Direitos |
Julkinen |
Tipo |
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu G2 Pro gradu, diplomityö, ylempi amk-opinnäytetyö |