"Kosovon ainoa visio on tulla EU:n ja NATOn jäseneksi" : itsenäisen ja suvereenin Kosovon artikuloituminen presidenttien puheissa 2009-2011

Tässä työssä tutkin suvereenin ja itsenäisen Kosovon artikuloitumisen tapoja Kosovon kahden presidentin ja yhden presidentin virkaa hoitaneen eduskunnan puhemiehen puheissa. Aineistoni on kerätty Kosovon presidentin virallisilta sivuilta ja käsittää puheita noin kahden vuoden ajalta.

Valitsin päämiesten puheet aineistokseni siksi, että työni pohjautuu turvallisuuspolitiikan tutkimuksen konstruktivistiseen käsitykseen, jonka mukaan valtio on sosiaalinen ja suhteellinen rakennelma. Valtion luonteeseen, identiteettiin ja voimasuhteisiin vaikuttavat muun muassa sen päättäjät, yhteiskunnallinen rakenne ja poliittinen tilanne. Myös valtion artikuloitumisen tapa on tällöin kontekstisidonnainen ja suhteellinen. Artikuloitumisen tapa taas vaikuttaa muun muassa valtion kansainvälisiin suhteisiin ja turvallisuuspoliittiseen asemaan. Näkökulmani siis olettaa, että virallisilla sivuilla englanniksi julkaistut päämiesten puheet voidaan nähdä osana valtion turvallisuuspolitiikkaa.

Tutkimalla itsenäiseksi ja suvereeniksi itseään nimittävän Kosovon tapaa artikuloitua päämiestensä puheissa, avaan Kosovon yhteiskunnallista ja turvallisuuspoliittista tilannetta. Pohdin, miksi artikulaatiot ovat sellaisia kuin ovat ja millaisia vaikutuksia niillä on. Sijoitan artikuloitumisen tavat myös Kööpenhaminan koulukunnan määrittelemien viiden eri turvallisuuden sektorin alle nähdäkseni, mitkä yhteiskunnan turvallisuuden osa-alueet korostuvat puheissa.

Tutkimusmetodeinani käytän diskurssianalyysiä ja artikulaation käsitettä.

Keskeinen tulokseni on, että vuodesta 2008 itsenäisenä valtiona toiminutta Kosovoa artikuloidaan puheissa painavin äänenpainoin. Puhe on voimakkaan retorista ja sen tarkoitus on rakentaa Kosovosta myönteisempi kuva kuin mikä maan todellinen tila on. Puhe on monin paikoin yhteishenkeä nostattavaa mainospuhetta. Uuden Kosovon identiteettiä rakennetaan niin tulevaisuuden uljaiden tavoitteiden kuin sankarillisen historian varaan. Tavoitteista kirkkaimpana artikuloituu halu ja pyrkimys EU:n ja NATOn jäseniksi. Monet muutkin puheissa Kosovoon liitettävät määreet ovat sellaisia, jotka luonnehtivat enemmän Kosovon tulevaisuutta kuin sen nykyhetkeä. Tästä vedin sen johtopäätöksen, että niin Kosovon fyysinen valtio ja yhteiskunta kuin sen identiteettikin ovat vasta rakentumisensa alkutaipaleella.