Lentoupseereiden ura-ankkurit

Nyky-yhteiskunnassa on vallalla tehokkuusajattelu. Tehokkuuden tavoittelun yhteydessä on tärkeää tutkia organisaatioissa palvelevien henkilöiden uraa, jotta tehtäviin pystyttäisiin valitsemaan motivoituneita ja tehokkaita henkilöitä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lentoupseereiden ura-ankkurit ja niistä kyseiselle ammattiryhmälle sopivin. Ura-ankkuri on osa henkilön minä kuvaa, mikä ohjaa valintoja uralla, eikä siitä luovuta valintoja tehtäessä.

Tutkimus sijoittuu ymmärtävän ihmistieteen viitekehykseen siten, että lentoupseereita käsiteltiin yksittäisinä tapauksina käyttäen menetelmänä Case-tutkimusta ja haastattelu aineistoa analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä.

Lentoupseereilla esiintyi neljää eri ankkuria, jotka olivat erityisammattitaito, elämäntyylin integrointi, liikkeenjohdollinen pätevyys ja aito haasteellisuus. Ankkurien esiintymistiheydessä oli eroja ikäryhmien ja tehtävien kesken. Lentoupseereilla esiintyi myös merkkejä siitä, että ankkuri saattaa muuttua uran edetessä ja lentämisen vähentyessä. Sopivimmaksi ankkuriksi lentoupseerit esittivät teknis-funktionaalisen pätevyyden ankkuria eli erityisammattitaitoa. Ura-ankkureiden käyttömahdollisuuksiksi ehdotettiin erityisammattitaidon mukaisten ominaisuuksien kartoitusta valinnoissa lentoreseviupseerikurssille ja virassa olevien henkilöiden ura-ankkureiden huomioimista tehtäviin nimittämisissä. Lisäksi tulevissa subjektiivisen uran tutkimuksissa voidaan käyttää apuna lentoupseereilla esiintyneitä sekä sopivimmiksi arvioituja ura-ankkureita.