Taisteluammunnat oppimisympäristönä : kouluttajien näkemyksiä taisteluammunnoista oppimisympäristönä

Taisteluammunnat toimivat tämän tutkimuksen toimintaympäristönä. Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu koulutuskulttuurin, konstruktivistisen oppimiskäsityksen, sotilaan toimintakyvyn ja oppimisympäristön teorian ympärille. Keskeisimpänä tavoite on pohtia millainen oppimisympäristö taisteluammunta on. Vaikka taisteluammuntoja kuvataan usein varusmieskoulutuksen pääkoulutustapahtumaksi, ei taisteluammuntoja ole aikaisemmin tutkittu tästä näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiksi muotoutuivat lopulta seuraavat:

Millainen oppimisympäristö on taisteluammunta?

Millaisena oppimisympäristönä kouluttajat kokevat taisteluammunnat?

Tutkimuskysymyksiin pyritään lähestymään laadullisesti sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimus on rajattu koskemaan taisteluammunnoista pelkästään ryhmätason ammuntoja. Ryhmätason ammuntoja toteutetaan lähes kaikissa maavoimien perusyksiköissä ja varusmieskouluttajat ovat saaneet peruskoulutuksensa aikana koulutuksen ja mahdollisesti oikeudet tämän tasoisten taisteluammuntojen johtamiseen. Tutkimuksen kohteena toimivat Kainuun Prikaatin kaksi joukkoyksikköä ja sen kouluttajat.

Tässä tutkimuksessa empiirinen aineisto hankittiin käyttämällä puolistrukturoitua kyselylomaketta, joka sisälsi 17 avointa kysymystä, joilla kysyttiin varsin suoraan tiettyjä elementtejä taisteluammunnoista. Lomakkeita lähetettiin 40 kappaletta. Vastauksia saapui tutkijalle 21 kappaletta. Kyselylomakkeen kysymykset on johdettu teoriatausta esille nousseista merkityksellisistä sisällöistä. Nämä tarkat kysymykset ovat osaltaan vaikuttaneet aineiston teemoitteluun ja kategorioimiseen. Kuitenkin aineistoa on pidetty myös omana kokonaisuutenaan, jota käsiteltiin myös siten, että aineiston hankintaa ohjanneet kysymykset eivät vaikuttaneet analyysiin. Aineistosta kyettiin muodostamaan näin myös itsenäisiä teemoja ja kategorioita. Tutkimusaineistosta saatiin lopulta muodostettua 9 merkityskategoriaa, jotka kuvaavat taisteluammuntoja oppimisympäristönä.

Tutkimuksessa selvisi, että taisteluammuntojen toteuttamiseen on varattu liian vähän aikaa. Tämä aiheuttaa taisteluammunnoissa ongelmia todenmukaisuuteen, palautteen antamiseen, ilmapiiriin sekä johtajien kouluttamiseen. Näistä erityisesti johtajien toiminnan vapauden säilyminen koettiin huonoksi. Varusmiehet ovat kouluttajien näkemyksen mukaan erittäin motivoituneita osallistumaan ja suorittamaan taisteluammuntoja. Tämä lisää oppimisen laatua taisteluammunnoissa. Lisäksi heidän mielestään ilmapiiri ammunnoissa on hyvä ja ilmapiirin muodostamisessa kouluttajalla itsellä on keskeinen rooli. Kouluttajien näkemyksen mukaan taisteluammunnoissa opitaan taistelutekniikasta perustason suoritteita ja taisteluammunnat eivät ole vaativien taitojen opettamiseen parhaiten soveltuva oppimisympäristö. Varomääräyksillä on taisteluammuntoihin moniulotteinen vaikutus. Ne luovat ammuntaan ja sen suunniteluun reunaehtoja ja rajoittavat toimintaa oppimisympäristössä, mutta niillä saadaan ympäristö turvalliseksi. Varomääräykset aiheuttavat myös sen, että oppimisympäristö suunnitellaan tarkemmin.