Ainelaitosten keräämän opiskelijapalautteen hyödyntäminen opetuksen laadun kehittämisessä

Opiskelijapalautejärjestelmä on oleellinen osa opetuksen laadun kehitystyötä. Opiskelijan ottaminen mukaan opetuksen laatutyöhön on ollut korkeakoulujen laadunvarmistuksen yksi tärkeimmistä osa-alueista. Varsinkin Bolognan prosessiin perustuva korkeakoulujen auditointityö on pakottanut korkeakouluja kehittämään omia laadunvarmistusjärjestelmiään, niin myös Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Tutkimuksen tutkimusstrategiaksi valittiin kartoittava tapaustutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ainelaitosten toimintatapoja opiskelijapalautteen käsittelyssä ja sen hyödyntämisestä opetuksen suunnittelutyössä. Tavoitteena oli myös tuottaa uutta tietoa opiskelijapalautekäytäntöjen kehittämisestä tulevaisuudessa.

Tavoitteen perusteella luotiin päätutkimuskysymys: Miten ainelaitokset keräävät palautetta kadeteilta, miten sitä hyödynnetään ja miten sitä tulisi kehittää? Vastaukset saatiin haastattelemalla eri ainelaitosten opettajia. Haastattelun teemoiksi muodostuivat: 1. palautejärjestelmän ja opintopalautelomakkeen kuvailu 2. opiskelijapalautteen yleinen sisältö 3. opiskelijapalautteen hyödyntäminen 4. opetuksen laadun mittaaminen opiskelijapalautteella 5. opiskelijapalautejärjestelmän kehittäminen.

Pääkysymystä varten muodostettujen alakysymysten tavoitteena oli tutkia, mihin opetuksen laadun teorioihin ja käytänteisiin palautteen käsittely perustuu. Alakysymyksillä kartoitettiin, millainen on yleinen laatukäsitys, miten opetuksen laatu määritellään ja miten sitä mitataan, miten organisaation strategiatyö liittyy laatutyöhön, mitä palautteella ja palauteprosessilla tarkoitetaan ja miten opiskelijapalautetta käsitellään muissa yliopistoissa

Tutkimuksen tausta-aineistona käytettiin ulkomaalaisten ja suomalaisten yliopistojen aikaisempia tutkimustuloksia ja aihealueeseen liittyvää muuta kirjallisuutta. Tutkimustulosten aineistona käytettiin tutkijan tekemiä teemahaastatteluja. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelujen tematisointi, luokittelu ja tyypittely, joilla voitiin vertailla tiettyjen teemojen esiintymistä ja ilmentymistä tutkittavassa aineistossa. Tutkimukseen osallistui yksi opettaja jokaiselta ainelaitokselta ja kadettikoulun koulutussuunnittelija.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että ainelaitokset käsittelevät palautetta suurin piirtein samanlaisin keinoin. Palaute kerätään opiskelijoilta pääsääntöisesti kurssin tai osajakson jälkeen. Vastuuopettaja analysoi saadun palautteen ja tekee sen perusteella kehittämiskohteista raportin. Raportin tuloksista tärkeimmät toimitetaan vuosittaisen tulosraportin mukana kadettikoulun opetuksen suunnittelutyöryhmiin.

Ainelaitosten eroavuudet näkyvät selkeimmin siinä, kuinka ne hyödyntävät saatua palautetta. Osa haastateltavista kertoi, että palautteella on hyvin vähän merkitystä opetuksen suunnittelussa (pelkkä tyytyväisyyskysely), kun taas osan mielestä palaute tulee ottaa vakavasti. Opiskelijoiden antamaa palautetta on hyödynnetty eniten opetusmenetelmien ja -järjestelyjen kehittämisessä .

Varsinainen palautelomake poikkeaa ainelaitosten välillä melko paljon. Haastateltavat totesivat palautelomakkeen muuttamisen olevan tärkeä osa opiskelijapalautejärjestelmän kehittämistä, koska nykyinen palautelomake antaa pääosin arvotonta numeerista palautetietoa. Näiden havaintojen innoittamana yhtenä kehittämisehdotuksena suunniteltiin uusi opintopalautelomakemalli . Muita kehittämisajatuksia olivat opetuksen kehittämistiimit, opiskelijahavainnoijien käyttö, palautekeskustelujen ja palautepäivien järjestäminen sekä sähköisen palautelomakkeen testaaminen.