Sotilasjohtaja ja valta : analyysi vallan kolmessa ulottuvuudessa

Sanaan valta liittyy usein kielteisiä mielleyhtymiä. Vallan sanotaan esimerkiksi turmelevan, alistavan ja pakottavan. Voidaan kuitenkin todeta, että valtaa tarvitaan, jotta ihmiset saadaan toimimaan yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Valta liittyy keskeisesti organisaatioiden toimintaan. Organisaatioita ei voi ymmärtää ymmärtämättä niiden valtarakenteita.

Valta on käsitteenä hankala ja sille on tutkimuskirjallisuudessa satoja toisensa kumoavia tai toisiaan täydentäviä määritelmiä. Vallan syvimmästä olemuksesta ei vallitse yksimielisyyttä, ja näkökulmia vallan tarkasteluun on lukemattomia. Tässä tutkimuksessa valtaa käytetään analyysin työkaluna. Sotilasjohtajan toimintaa kuvataan vallan näkökulmasta. Tutkimuksessa vastataan kysymykseen: mihin sotilasjohtajan valta perustuu Suomen puolustusvoimissa rauhan aikana? Kysymykseen vastaamiseksi tutkielmassa muodostetaan vallan teoreettinen viitekehys, jota hyödyntäen vallankäyttöä tarkastellaan paitsi vallankäyttäjän myös vallanalaisen näkökulmasta.

Tutkielma on laadullisen tutkimuksen piiriin lukeutuva perustutkimus, jonka tavoitteena on tuottaa uutta tietoa tutkittavasta kohteesta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teorialähtöistä sisällönanalyysia. Teorialähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että tutkimusaineisto analysoidaan käyttäen vallasta muodostettua teoreettista viitekehystä. Teoria ohjaa analyysin kulkua ja jäsentää kohteesta tehtäviä havaintoja. Teorian tarkoituksena on tarjota tutkimuskohteen tarkasteluun riittävän laaja käsitteistö, joka on liitettävissä aikaisempaan tieteelliseen tutkimukseen.

Tutkimuksen aineiston hankintamenetelmänä on käytetty kirjalliseen materiaaliin perehtymistä. Aineisto koostuu puolustusvoimien johtajuutta, johtamista, organisaatiokulttuuria ja -rakennetta käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta ja puolustusvoimien toimintaa säätelevästä lainsäädännöstä.

Tässä tutkimuksessa valta ymmärretään Max Weberin määrittelemällä tavalla. Hänen mukaansa: ”Valta tarkoittaa kaikkia mahdollisuuksia saada oma tahto läpi sosiaalisen suhteen sisällä myös vastarinnankin edessä, samantekevää mihin tämä mahdollisuus perustuu.”

Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen mukaan valta ilmenee kolmessa ulottuvuudessa. Yksiulotteinen valta on pääasiassa näkyvää päätöksentekoa, jossa on olemassa näkyvä konflikti kilpailevien vaihtoehtojen välillä. Yksiulotteisen vallan näkökulmasta sotilasjohtajan valta perustuu vallitsevaan lainsäädäntöön ja puolustusvoimien sääntöihin. Kaksiulotteisen vallan näkökulmasta valtaa käyttämällä valikoidaan kysymykset, jotka ylipäätään nousevat päätöksenteon kohteiksi. Vallankäyttö luo ja vahvistaa sellaisia arvoja ja institutionaalisia käytäntöjä, jotka rajoittavat päätettävät kysymykset vallankäyttäjän kannalta edullisiksi. Kolmiulotteinen valta kattaa sisäänsä kaksi edellistä vallan ulottuvuutta. Kolmiulotteisen vallan näkökulmasta valtaan ei välttämättä liity näkyvää konfliktia, mutta siitä huolimatta valta vaikuttaa yksilöiden preferensseihin. Tämä organisaation jäsenten tahtoa muokkaava kolmiulotteinen valta vaikuttaa puolustusvoimissa kulttuurin, kurin ja ideologioiden kautta.

Sotilasjohtajan vallan perusta Suomen puolustusvoimissa on vahva. Valta perustuu lain ja organisaation sisäisten sääntöjen lisäksi kulttuuriin ja johtajuuteen sekä kuriin ja ideologioihin. Puolustusvoimien totaalinen luonne ja sotilashenkilöstön yhteinen koulutustausta helpottavat kurin ja ideologioiden istuttamista organisaatioon. Tässä kokonaisuudessa johtajuuden merkitys on suuri. Vallan näkökulmasta johtajuus voidaan ymmärtää sotilasjohtajan keinona käyttää ja hankkia valtaa. Lisäksi johtajuuden keinoin suostutellaan alaisia omaksumaan puolustusvoimien ideologioita.

Tutkimuksessa sotilasjohtajan valtaa tarkastellaan kolmessa ulottuvuudessa. Todellisuudessa nämä ulottuvuudet eivät kuitenkaan ole selvärajaisia eivätkä usein edes toisistaan erotettavissa. Vallan ulottuvuudet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja vaikuttavat toistensa taustalla.