SAR-satelliittien hyödyntäminen merivalvonnassa
Data(s) |
10/02/2012
10/02/2012
01/04/2011
|
---|---|
Resumo |
Yhteiskunnan eri toimijoiden riippuvuus avaruustoiminnasta on kasvamassa. Satelliittien paikka- ja aikatietojen lisäksi satelliittien valvontakyvyn hyödyntäminen on lisääntymässä. Merivoimat on mukana kansainvälisissä merivalvontahankkeissa, muun muassa Euroopan puolustusviraston johtamassa Maritime Surveillance -hankkeessa, jossa hyödynnetään satelliittien valvontakykyä merialueiden valvonnassa. Tämä tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten SAR (Synthetic Aperature Radar) -satelliitteja voidaan hyödyntää merivalvonnassa ja mitkä ovat merivalvonnan tietotarpeet sekä SAR-aineistojen saatavuus. Tutkimus toteutettiin laadullisena kartoittavana tutkimuksena, jossa lähtökohtana oli aineistolähtöinen tutkimusote. Tutkimusmenetelminä käytettiin asiakirjatutkimuksen ja haastattelututkimuksen yhdistelmää. Asiakirjatutkimuksella muodostettiin perusaineisto kartoittamalla merivalvonnan ja meritilannekuvan muodostamisen perusteita Puolustusvoimien ohjesäännöistä ja oppaista. SAR-satelliittijärjestelmien perusteita kartoitettiin alan ammattikirjallisuudesta ja julkaisuista sekä SAR-satelliittien käyttömahdollisuuksia merialueiden valvonnassa aihepiiriin liittyvistä tieteellisistä julkaisuista. Asiakirjatutkimuksessa muodostuneita teemoja syvennettiin haastattelemalla teema-alueiden asiantuntijoita. Tutkimuksen perusteella merivalvonnan tärkeimmät tietotarpeet ja SAR-satelliitteille asetettavat vaatimukset muodostuvat kyvystä tuottaa valvontatietoa lähes reaaliajassa ympäri vuorokauden kaikissa sääolosuhteissa sekä kyvystä havaita ja luokitella aluskohteita. Merivalvonnassa korostuvat lisäksi SAR-satelliittien laaja alueellinen kattavuus, alueellinen erotuskyky sekä ajallinen erotuskyky eli valvontakuvausten toistettavuus. Esianalysoidut valvontatiedot kyetään toimittamaan tilaajalle 10–30 minuutin kuluessa valvontakuvauksesta. Tällä hetkellä merivalvonnassa SAR-satelliittien valvontatietoja ei käytetä yksistään tunnistetun meritilannekuvan muodostamiseen, vaan tiedot yhdistetään muiden valvontasensoreiden tietoihin. Johtopäätöksinä voidaan todeta SAR-satelliittien suorituskykyjen riittävän Itämerellä toimivien taistelualusten havaitsemiseen. Suurimpana SAR-satelliittien hyödyntämisen esteenä on yksittäisten satelliittien pieni ajallinen erotuskyky ja siitä johtuva SAR-aineistojen saatavuus. Ajallisesta erotuskyvystä huolimatta SAR-satelliiteilla voidaan tuottaa lisäarvoa merivalvontaan. Normaaliolojen aikana SAR-aineisto täydentää ja varmentaa kansainvälisten sopimusten perusteella saatavaa meritilannekuvaa Itämeren alueella sekä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa täydentää meritilannekuvaa oman valvontakyvyn ulkopuolelta erityisesti Pohjois-Itämereltä Suomenlahden suun eteläpuolelta aina Etelä-Itämerelle asti. Satelliittivalvonnan laaja ulottuvuus mahdollistaa merikuljetusten suojaamiseen tarvittavan alueellisen ja ajallisen tilannekuvan muodostamisen sekä ennakkovaroituksen antamisen Etelä-Itämereltä. |
Identificador |
http://www.doria.fi/handle/10024/74393 URN:NBN:fi-fe201202101331 Esiupseerikurssi 63 |
Idioma(s) |
fi |
Direitos |
Julkinen |
Palavras-Chave | #SAR (Synthetic Aperature Radar) -satelliitti |
Tipo |
Esiupseerikurssin tutkielma Muu |