Venäjän viisumivapauden vaikutus Euroopan unionin rajaturvallisuuteen

Euroopan unionin ja Venäjän välinen viisumivapaus on toteutuessaan yksi lähitulevaisuuden merkittävimmistä haasteista Euroopan unionin rajaturvallisuudelle. Euroopan unionin rajaturvallisuuden kannalta viisumivapauteen varautuminen tarkoittaa sekä kunkin jäsenvaltion kansallisten toimintojen selvittämistä ja omatoimista kehittämistä että Euroopan unionin koko keinovalikoiman käyttöä aina yhteisölainsäädännöstä virastojen toimintoihin. Tutkimuksessa on selvitetty Euroopan unionin ja Venäjän välisen viisumivapauden vaikutus Euroopan unionin ja Suomen rajaturvallisuuteen. Tutkimus on luonteeltaan tulevaisuudentutkimus. Tutkimus jakautuu kolmeen osaan, joissa yhdistävänä tekijänä on rajaturvallisuus. Teoriaosassa selvitetään rajaturvallisuuden perusteet Euroopan unionissa ja Suomessa sekä viisumivapauden taustatekijät. Toisessa osassa luodaan teoriaosan perusteella neljä mahdollista tulevaisuutta, joista yksi arvioidaan todennäköisimmäksi tulevaisuudeksi. Kolmannessa osassa tehdään johtopäätökset todennäköisimmän skenaarion vaikutuksesta nelitasoiseen rajaturvallisuusmalliin sekä esitetään rajaturvallisuutta ylläpitävät toimet. Tutkimusongelmana on: ”Miten Euroopan unionin ja Venäjän välinen viisumivapaus vaikuttaa Euroopan unionin rajaturvallisuuteen?” Tutkimuskysymykset ovat: - Mitkä ovat rajaturvallisuuden järjestelyt Euroopan unionissa? - Minkälaisiin kehitysvaihtoehtoihin Euroopan unionin ja Venäjän välinen viisumivapaus voi johtaa Euroopan unionin rajaturvallisuuden kannalta? - Miten rajaturvallisuutta voidaan kehittää Euroopan unionin ja Venäjän välisen viisumivapauden kannalta?

Tutkimuksessa todettiin, että Euroopan unionin ja Venäjän välisellä viisumivapaudella on vaikutusta rajaturvallisuuden jokaiseen tasoon. Rajaturvallisuuden kehittymistä seuraamalla voidaan kuitenkin ennakoivasti varautua viisumivapauden rajaturvallisuuteen kohdistamiin uhkiin. Viisumivapauden todennäköisenä vaikutuksena todettiin olevan liikennemäärien kasvaminen sekä rajanylitykseen liittyvän rikollisuuden lisääntyminen ja vaikeampi paljastettavuus. Keskeisenä keinona todettiin olevan jäsenvaltioiden aktiivinen osallistuminen Euroopan unionin päätöksentekoon, lainvalmisteluun, yhteistyöhön sekä yhteisen tilannekuvan ja riskianalyysin luomiseen. Jäsenvaltioiden kansallisilla toimilla todettiin olevan keskeinen merkitys Euroopan unionin rajaturvallisuudelle. Kansallisilla toimilla tulee muun muassa varata riittävät resurssit rajaturvallisuuden ylläpitoon sekä kehittää rajanylityspaikkojen rakenteita ja tekniikkaa. Myös valtioiden kahdenvälisellä yhteistyöllä todettiin olevan merkitystä. Viisumivapauden vaikutus Euroopan unionin rajaturvallisuuteen on merkittävä. Viisumivapauden voimaantulon jälkeen pääosa Suomen itärajan ylittävistä henkilöistä on venäläisiä, joista monet saapuvat ensi kertaa Euroopan unionin alueella. Maantierajanylitysliikenteessä ei ole mahdollista suorittaa henkilöiden ennakkotarkastuksia muuten kuin erityisjärjestelyin, ja ensimmäinen kosketus henkilöön saadaankin yleensä vasta Suomen puolen rajatarkastuksessa. Rajaturvallisuuden nelitasoisen järjestelmän tasojen väliset suhteet muuttuvat viisumivapauden myötä merkittävästi. Rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on käytettävä tehokkaasti koko käytössään olevaa keinovalikoimaa aina lainsäädännöstä kansalliseen viranomaisyhteistyöhön. Viisumivapaus on tosiasia, jonka ajankohta on vielä päättämättä.