Organisaatiokulttuuri puolustusvoimissa : maa-, meri- ja ilmavoimien organisaatiokulttuurit puntarissa

Tässä tutkimuksessa kuvataan maa-, meri- ja ilmavoimien organisaatiokulttuureita. Puolustusvoimissa on organisaatiokulttuuria tutkittu eri näkökulmista, mutta puolustushaarojen kulttuuria ei ole aikaisemmin kokoavasti selvitetty. Tämä työ pyrkii täyttämää tuon tutkimuksellisen tyhjiön. Työn mielenkiinto on syntynyt puolustushaarojen erilaisista ulkoisista piirteistä. Miksi eri puolustushaarojen henkilöstöllä näyttää olevan erilaisia tapoja toimia? Mistä tällaiset erot syntyvät? Organisaatiokulttuuri on moniulotteinen ilmiö, eikä sen määritelmästä tieteenalalla ole yksi-mielisyyttä. Käsite on tulkittavissa eräänlaisena synteesinä organisaation ja kulttuurin käsit-teiden kautta. Tässä tutkimuksessa käsitteen määrittelyssä on tukeuduttu Edgar Scheinin organisaatiokulttuurin määritelmään. Organisaatiokulttuuri itsessään ymmärretään organisaation eri tasoilla ilmeneväksi kulttuuriksi, joka yhdistää organisaation henkilöstöä oletusten, arvojen ja käyttäytymisen tasolla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu pääosin Scheinin organisaatiokulttuuriteorian ympärille, jota on täydennetty hallinnollisella näkökulmalla. Tutkimustehtävänä on kuvailla maa-, meri- ja ilmavoimien organisaatiokulttuuria sekä niiden eroja ja yhtäläisyyksiä puolustusvoimien hallinnollisessa kontekstissa. Tehtävän ratkaisemiseksi tutkimusraportissa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Mistä osakokonaisuuksista puolustusvoimien organisaatiokulttuuri muodostuu puo-lustusvoimien hallinnollisessa kontekstissa Scheinin teorian mukaan tarkasteltuna? 2. Miten puolustushaarojen organisaatiokulttuurit ilmenevät puolustushaarassa tutki-mukseen valitun puolustushaaraesikunnan henkilöstön kokemuksen mukaan? 3. Miten puolustushaarojen organisaatiokulttuurit eroavat toisistaan ja mitä samankaltaisuuksia niissä esiintyy?

Tutkimuksen tieteenfilosofia perustuu konstruktivismiin, minkä johdosta tutkimuksen meto-dologia perustuu hermeneutiikkaan. Tutkimustyyppinä on teoriasidonnainen sisällönanalyysi, jossa analysoitava aineisto koostuu yhdeksästä puolustushaaraesikuntiin suunnatusta teemahaastattelusta. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla se tutkimuksen teoreettisen taustan mukaisesti ja järjestämällä se puolustushaarakokonaisuuksiksi. Lopuksi aineistosta on tyypitelty maa-, meri- ja ilmavoimien organisaatiokulttuurien kuvaus, joka on raportoitu narratiivin muodossa. Tutkimuksen ote on vertaileva, sillä tutkimustuloksia tarkastellaan puolustus-haarojen kesken vertailevasti. Tarkoituksena oli löytää eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia puolustushaarojen organisaatiokulttuureista. Tutkimuksen mukaan näkyvimmät organisaatiokulttuuriset erot muodostuvat tehtävän luonteen, organisaation koon ja puolustushaarojen traditioiden kautta, joiden kaikkien koettiin merkittävästi vaikuttavan organisaatiokulttuurin muodostumiseen puolustushaaroissa. Nämä tekijät ohjaavat organisaation toimintatapoja ja siten henkilöstön käyttäytymistä. Arvojen tasolla keskeisimpänä puolustushaarallisina ominaisuuksina tutkimuksen mukaan on maavoimissa toiminnan perusteellisuus, joka voidaan toisinaan luokitella jäykkyydeksi, merivoimissa komentajakeskeisyys ja ilmavoimissa kehityshakuisuus. Arvomaailmojen eroavaisuuksista voidaan johtopäätöksenä todeta, että puolustusvoimien organisaation läpäisevä arvolinja ei ole yhdenmukainen. Tämä vaikuttaa organisaation tehokkuuteen ja tuloksiin. Tutkimus vahvisti käsitystä, että puolustushaarat muodostavat kukin oman alakulttuurinsa puolustusvoimien organisaatiokulttuurin sisällä. Puolustushaarojen organisaatiokulttuuri muodostuu niistä piilevistä ominaisuuksista, jotka ovat organisaation syvärakenteissa, mutta joiden perusteella organisaatioilla on joitain kaikille havaittavia, selvästi erottuvia piirteitä. Tulevaisuudessa organisaatiokulttuurille tuovat haasteita erityisesti lisääntyvä kansainvälisyys. Puolustushaarojen kyky sopeutua muutoksiin on erilainen, mikä aiheuttaa suurten muutosten aikana kitkaa organisaation sisällä. Nähtäväksi jää miten puolustusvoimat ratkaisevat tällaiset ulkoiseen sopeutumiseen ja sisäiseen yhdentymiseen liittyvät haasteet.