Tiedon tarve Rajavartiolaitoksessa : tapaustutkimus informatiivisen kulttuurin mallin mukainen tiedontarve Suomenlahden merivartiostossa

Tutkimuksessa tarkastellaan tietoa ja tiedontarvetta informatiivisen kulttuurin näkökulmasta. Tutkimuksen taustateoriana toimii tietojohtaminen. Tietojohtamisen teoreettisia taustoja tutkitaan Nonakan ja Takeuchin tiedon luomisen mallin kautta. Kyseinen malli on lähellä hermeneuttista lähestymistapaa. Ymmärryksen lisäämiseksi taustateoria liitetään oppivan organisaation ja tiedonhankintakäyttäytymisen periaatteisiin. Tutkimuskohteena on Rajavartiolaitos. Kohdeorganisaatiosta on tutkija ottanut lähempään tarkasteluun, informatiivisen kulttuurin toimintaympäristöön soveltuvan, rikostiedustelun. Informatiivisen kulttuurin näkökulmaa vahvistaa Suomen viranomaisyhteistyö. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminta onkin ainutlaatuista ja se on saanut kiitosta Euroopan unionissa. Teoreettisena viitekehyk senä on tietojohtamisen kaksi tärkeintä merkityssuhdetta: 1) yksilön, tiimin ja organisaation asema osana tiedon luomisprosessia ja 2) piilevän tiedon jalostuminen havaittavaksi tiedoksi. Tiedon jalostuminen voidaan nähdä toiminnaksi. Toiminnan merkityksen ymmärtämiseksi käytetään tutkimuksessa kahta erilaista analyysitapaa, metoditriangulaatiota. Tutkimuksessa havaittiin, että hermeneutiikka metodina on lä hellä tiedon luomisprosessia. Toiminnallisesti tiedon luomisprosessi nähdäänkin hermeneuttisen a kehänä, joka siirtää ja jalostaa tiedon neljän vuorovaikutussuhteen läpi. Sosiaalisaatio osoittautui tutkimuksessa käytetyimmäksi yksittäiseksi tiedon luomisprosessiksi.

Tutkimuksen pääongelma on ”Informatiivisen kulttuurin mallin mukainen tiedontarve Suo-menlahden merivartiostossa” Tutkimuksessa selvitetään tietojohtamisen ja yksilön tiedonhankintakäyttäytymisen tieteellinen tausta, as emoidaan tietojohtaminen laajempaan johtamisen viitekehykseen, määritetään informatiivisen kulttuurin toimintaympäristö sekä yhdistetään lopuksi teoriasta, toimin taympäristöstä ja piilevistä tiedontarpeista saadut havainnot Rajavartiolaitoksen informatiivista kulttuuria kehittäviksi analyyseiksi. Informatiivisen kulttuurin kautta yksilöt tekevät yhtäältä organisaatiota, organisaation tapahtumia ja ilmiöitä sekä toisaalta itseään ja omaa toimintaansa ymmärrettäväksi. Entistä enemmän työntekijöitä työskentelee tiedon ja informaation luomisen, jalostamisen ja jakelun parissa. Tämä johtaa siihen, että johtam ismuotojen on uudistuttava. Informatiivinen kulttuuri pyrkii vastaamaan tähän korostamalla avoimuutta, sosiaalisuutta, koko organisaation oppimista ja koulutuksen tukemista. Tutkimuksessa havaittiin, että tietojohtaminen kytkeytyy kaikkiin johtamisen osa-alueisiin: asioiden johtamiseen (management), johtajuuteen (leadership), organisaatiokulttuuriin ja organisaatiorakenteisiin. Tietojohtamisen tu tkimuksessa painotus on kuitenkin entistä enemmän johtajuudessa. Tutkimuksessa tehtiin johtopäätös, että järjestelmätiedosta huolimatta monissa tiedonhankintatapahtumissa suositaan kasvokkaista viestintää. Kasvokkaista viestintää puoltaa esimerkiksi nopeus ja mahdollisuus saada välittömästi apua informaation tulkinnassa. Tämä niin sanottu inhimillisen tiedon jakaminen kor ostaa organisaation oppimista ja avoimuutta.Inhimillisen tiedon etuna voidaan järjestelmätietoon pitää, että se antaa paremman ja vuoro-vaikutuksellisemman kokonaiskuvan.