Viranomaisyhteistyön merkityssysteemi ja hegemonia : "ministerien puheet diskurssianalyysin kourissa"

Tutkimuksessa analysoidaan Sisäasiain- ja Puolustusministereiden puheita 2004-2008 ajalta, tarkoituksena selvittää viranomaisyhteistyöhön liittyviä merkityssysteemejä. Merkityssysteemien avulla merkityksellistetään viranomaisyhteistyöhön liittyviä funktioita, joiden avulla kielellisessä maailmassa oikeutetaan toimintoja ja käytäntöjä, joilla muokataan ja uusinnetaan sosiaalista todellisuutta eli yhteiskuntaamme. Ymmärtämällä tätä sosiaaliseen kontsruktionismiin perustuvaa oletusta kielen kyvystä aiheuttaa muutoksia ei –kielellisessä maailmassa, kykenemme rakentamaan yhteistä sosiaalista maailmaamme ymmärrettävämmäksi. Tutkimuksessa analysoidaan ministereiden puheita analyyttisen diskurssianalyysin avulla suostuttelevan ja vakuuttavan retoriikan menetelmiä käyttäen. Menetelmällä analysoidaan MITEN ministerit pyrkivät vakuuttamaan kuulijat luomastaan vaihtoehdottomasta totuudesta, joka liittyy viranomaisyhteistyön toiminnalliseen ja kontekstuaaliseen käyttöön sekä oikeuttamaan oman organisaationsa olemassaoloa. Viranomaisyhteistyön merkityssysteemit rakentuvat analyysin tulkinnan mukaisesti neljästä tulkintarepertuaarista; Globalisaatio-, sektoroituneisuus-, Resurssi- ja turvallisuusrepertuaareista.

Nämä tulkintarepertuaarit jakautuvat useisiin erilaisiin funktioihin ja kategorioihin, joiden avulla merkityssysteemejä luodaan ja toteutetaan. Analyysin mukaan ministereiden merkityssysteemit ovat yhtenäiset. Keskeisemmät repertuaarit ovat resurssi- ja sektoroitumisrepertuaarit. Nämä kulttuurista ja historiasta vaikutuksensa saavat repertuaarit dominoivat ja yhdistävät muita repertuaareja. Näiden repertuaarien avulla ministeri rakentavat viranomaisyhteistyön merkitystä, jonka tarkoituksena on olemassaolon turvaaminen. Organisaatioiden olemassaolon turvaamiseksi ministerit suostuttelevat ja vakuuttavat yleisöä viranomaisyhteistyödiskurssin kiistattomuudesta siten, että se on saavuttanut hegemonisen aseman diskursiivisessa maailmassa. Tämä hegemoninen viranomaisyhteistyödiskurssi näyt-täytyy tutkimuksessa olemassa olevan totuutena kieltäen vaihtoehtoiset diskurssit. Tutkimuksen toisessa analyysiluvussa tuodaan näkyville tämä diskurssin hegemonia kriitti-sellä diskurssianalyysillä. Tuomalla näkyväksi diskurssi hegemonia tuodaan myös näkyväksi sen kyky legitimoida sosiaalisessa todellisuudessa tapahtuvia toimintoja ja käytäntöjä.