Kuntaorganisaation henkilöstöraportoinnin kehittäminen, case: Lappeenrannan kaupunki

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Lappeenrannan kaupungin henkilöstöraportointia ja auttaa sen kehittämistyössä siten, että se vastaisi paremmin toimialojen käytännön henkilöstöjohdollisia tarpeita. Nykyisellään henkilöstöstä tuotettua informaatiota voidaan pitää toimialojen johdon näkökulmasta puutteellisena ja vanhentuneena. Tavoitteena on täten auttaa kaupunkia kehittämään raportointityövälineitään vastaamaan nykyistä paremmin reaaliaikaisiin johdollisiin tarpeisiin kartoittamalla eri toimialojen henkilöstöraportointiin liittyviä toiveita. Teoriaosassa käsitellään henkisen ja aineettoman pääoman ulottuvuuksia, henkilöstövoimavarojen johtamisen toimintakenttää sekä henkilöstövoimavarojen raportointia. Empiirisessä osassa keskitytään Lappeenrannan kaupunkiin, sen henkilöstöraportoinnin nykytilaan ja mahdollisiin kehittämisehdotuksiin. Luonteeltaan tutkimusta voidaan pitää laadullisena tapaustutkimuksena, joka sisältää sekä deskriptiivisiä että normatiivisia piirteitä. Tutkimuksen perusteella havaitaan, ettei henkilöstöraportointi nykyisellään täysin vastaa esimiesten tarpeita, vaan sitä tulisi kehittää sekä sisällöllisesti että käytettyjen raportointivälineiden osalta joustavammaksi toimialojen erityispiirteitä huomioivaksi kokonaisuudeksi.

The purpose of this study is to examine human resource reporting in the City of Lappeenranta and to assist in the improvement of reporting practices to better meet the needs of general human resource management in different municipal agencies. The reporting information produced at present time can be seen as inadequate and outdated from the management’s point of view. The aim is to assist the City of Lappeenranta to improve its reporting instruments so that they better respond to the real-time managerial needs and expectations in the examined municipal agencies. The theory section discusses human capital and intellectual capital dimensions, the field of human resource management, as well as various concepts and models in human resource accounting and reporting. The empirical section focuses on the City of Lappeenranta, its present state of human resource reporting, and its development issues. The nature of this research can be seen as a qualitative case study which contains both descriptive and normative aspects. Based on this study, it is evident that the human resource reporting at the present time does not completely correspond with the managerial needs. Both the contents of the reports and the used reporting instruments need to be improved for more flexibility and utility, and they should take into account more profoundly the specific reporting needs of the individual agencies within the City of Lappeenranta.