Sosiaalisten innovaatioiden edistäminen julkisissa vanhuspalveluissa, case: Kouvolan kaupunki

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten Kouvolan kaupungin kotihoidossa ja vanhuspalveluissa voidaan edistää sosiaalisten innovaatioiden syntymistä. Tutkimuksessa annetaan kontekstiin sopiva määritelmä vielä tarkentumattomalle sosiaalisen innovaation käsitteelle sekä kartoitetaan sosiaalisen innovaation syntymiseen edistävästi ja estävästi vaikuttavia tekijöitä tarkastelemalla sosiaalisen innovaation prosessia sekä hyödyntämällä sosiaalisia innovaatioita käsittelevien artikkeleiden lisäksi joitakin julkisen sektorin innovaatioita käsitteleviä artikkeleita. Tutkimus toteutetaan laadullisena tapaustutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytetään puolistrukturoituja haastatteluita. Haastateltavat valitaan harkinnanvaraisesti kohdeorganisaatiosta Kouvolan kaupungilta ja ennen kaikkea kotihoidon ja vanhuspalveluiden palvelualueelta. Sekä aineiston keruu että sen analysointi toteutetaan teorialähtöisesti. Tutkimustulosten perusteella Kouvolan kaupungin sosiaalisten innovaatioiden syntymistä edistävinä vahvuuksina voidaan mainita muun muassa koko henkilöstön osallistuminen ideointiin ja kehittämiseen, ideoiden kartoittaminen myös oman organisaation ulkopuolelta sekä aktiivinen asiakkaiden tarpeiden ja näkökulmien kartoittaminen, joskin lähestymistapa voidaan nähdä ennemmin asiakaskeskeisenä kuin asiakaslähtöisenä. Niin ikään lähiesimiesten ja oman palvelualueen esimiesten pääasiallisesti kannustava suhtautuminen ideointiin voidaan nostaa esiin vahvuutena. Kehittämiskohteina puolestaan nousevat esille ylemmältä virkamiesjohdolta ja poliittiselta johdolta odotettu selkeämpi tuki innovoinnille sekä monipuolisten innovoinnin kannustimien kehittäminen. Toimiala- ja palvelualuerajat ylittävän sekä eri henkilöstötasojen, myös ylimmän ja poliittisen johdon, välisen avoimen vuoropuhelun sekä yhteisten tavoitteiden asettamisen tukeminen luovuutta ja luovaa ongelmanratkaisua tukevien työkalujen avulla sekä aikaa raivaamalla nousee myös esille merkittävänä kehittämiskohteena. Niin ikään foorumeita ajatustenvaihtoon, yhteiseen ideointiin ja kehittämiseen eri sidosryhmien, kuten asiakkaiden ja kolmannen sektorin, kanssa tarvitaan lisää.

The objective of this study is to analyze how to foster social innovations in public services for the elderly at the City of Kouvola. The study will provide a definition that is suitable for the context for an ambiguous concept of social innovation and examine the facilitators and barriers of social innovation by studying the process of social innovation and some scientific articles about public innovations along with the scientific articles concerning social innovations. The study will be carried out as a qualitative case study and the research material will be collected using semi-structured interviews. The interviewees will be chosen discretionarily from the case organisation, the City of Kouvola and especially its elderly care sector. Both the collection and the content analysis of the research material will be carried out based on the theoretical framework. According to the research results some of the strengths of the City of Kouvola in fostering social innovations are the involvement of entire staff, including the frontline staff, in generating and developing ideas, as well as collecting ideas outside the organisation and the goal to actively examine the needs and the standpoints of the customers. However, the role of customers in generating and developing ideas is small. Another strength to be mentioned is mainly positive and encouraging attitude towards innovation among immediate superiors and managers in the elderly care sector. Firstly, concerning the factors to be improved stronger support for innovation and innovativeness is expected of directors and political decision-makers. One way to support innovation is to develop a diversified assortment of incentives for innovation. Secondly, the open dialogue between different sectors and different levels of staff, directors and decision-makers needs to be supported by creative techniques. There is also a need to create more space and time for this kind of dialogue and thinking. In addition, more platforms for dialoque, generating and developing ideas together with different interest groups, such as customers and third sector, are needed.