Pinta-aktiiviaineiden vaikutus kuitulinjan toimintaan

Työssä tutkittiin kahden eri pinta-aktiiviaineen A ja B käytön vaikutusta kahdella eri kuitulinjalla. Molempien pinta-aktiiviaineiden pääfunktiona oli vaikuttaa nes-teen pintajännitykseen, jolloin nesteen tunkeutumisnopeus kuitumatriisiin ja kui-tujen huokosiin paranee. Lisäksi pinta-aktiiviaineilla A ja B oli kyky stabiloida nesteeseen liuenneita uuteainekomponentteja, jolloin uudelleensaostumisen riski pienenee. Koeajoilla pyrittiin vaikuttamaan happidelignifiointivaiheen uuteainetasoihin, alkali- ja happiannoksiin sekä kappareduktioon. Lisäksi tarkasteltiin annostelun vaikutusta kuitulinjan pesurien toimintaan, uuteainetasojen kehittymiseen koko kuitulinjalla sekä valkaisun kemikaalikulutukseen. Työssä kokeiltiin myös pinta-aktiiviaineen B vaikutusta EOP-vaiheen uuteainetasoon. Työn kirjallisuusosassa perehdyttiin puun uuteaineisiin ja niiden käyttäytymiseen kuitulinjalla, pinta-aktiiviaineisiin, pesun teoriaan sekä kuitulinjan kemikaaliannosteluihin vaikuttaviin tekijöihin. Molemmissa koeajoissa pinta-aktiiviaineet A ja B annosteltiin massan joukkoon juuri ennen happivaihetta. EOP-vaiheeseen pinta-aktiiviaine B annostelu tehtiin D0-vaiheen pesurin jälkeiseen massaan. Asetoniuutemääritykset tehtiin massasta ennen happivaihetta, happivaiheen jälkeen ja valkaistulle massalle sekä pinta-aktiiviaine B koeajon yhteydessä EOP-vaiheen jälkeen. Pinta-aktiiviaineiden käytöllä havaittiin olevan positiivinen vaikutus kuitulinjan asetoniuutetasojen kehittymisessä. Verrattuna referenssijaksoon, oli happivaiheen alkali- ja happiannokset pienemmät pinta-aktiiviaineiden käytön aikana ilman, että saavutettu kappareduktio heikkeni. Pesurien toiminnan kannalta pinta-aktiiviaineiden käytöllä oli myönteisiä vaikutuksia pesutehokkuuden ja pesun ta-saisuuden kannalta. Lisäksi havaittiin valkaisussa merkittävä muutos D0- ja D1-vaiheiden klooridioksiveden käytössä ja EOP-vaiheen alkaliannoksessa.

This thesis examines the effect of two surface active agents A and B on two dif-ferent fiber lines. The main function of both the surfactants is to reduce the sur-face tension of a fluid and thus improve its penetration in to fiber matrix and fiber pores. In addition, both surfactants have the ability to stabilize emulsified extrac-tives so that the risk of precipitation of those components is minimized. The goal of both trials was to affect the extractive content of the pulp, reduce al-kali and oxygen usage and to improve kappa reduction in oxygen delignification stage. The effects on the fiber line washers were considered as well as the con-sumption of bleaching chemicals in the bleaching plant. Surfactant B’s effects on extractives in the EOP stage were also tested. The literary part of the thesis fo-cuses on wood extractives and their behaviour on the fiber line as well as the function of surfactants, the theory of washing and the factors that affect chemical usage on the fiber line. In both trials, the surfactants A and B were mixed in the pulp just before the oxy-gen stage. When testing the effect of surfactant B in the EOP stage, surfactant B was mixed in the pulp after the D0 stage washer. To determine acetone extrac-tives, samples of the pulp were taken before and after the oxygen delignification stage and from the bleached pulp. In the trial of surfactant B, samples from the EOP stage were also taken. The usage of surfactants showed a positive effect on the levels of acetone extrac-tives on the fiber line. Compared to the reference period, the dosage of alkali and oxygen in delignification stage were lower with same or better reduction of kappa. Indications of improvement on the washers’ washing efficiency and constancy were observed. Also a noticeable improvement on the consumption of chlorine dioxide on D0 and D1 stages and alkali on the EOP stage was noticed.