Informationsbeteende och inlärningsmiljöer : en kvalitativ studie av medicine studerandes informationsbeteende i två olika utbildningsprogram

Avhandlingens övergripande syfte är att granska relationerna mellan olika undervisningsmetoder och studenters informationsbeteende, vilket i denna undersökning inbegriper även deras informationskompetens. Vikten av att undersöka dessa förhållanden kan motiveras med att både kunskap om de faktorer som påverkar utvecklandet av informationskompetens och forskning som tar fram olika mönster i studenternas informationsbeteende behövs för att sådana inlärningsmiljöer, informationssystem och -tjänster som stöder studenternas inlärning skall kunna utvecklas. I avhandlingen söks svar på följande frågor: 1. Vilka faktorer i inlärningsmiljöerna, dvs. problembaserad inlärningsmiljö (pbl) och traditionell inlärningsmiljö, påverkar informationsbeteendet och hur påverkar dessa faktorer? 2. Hurdan information behövs i inlärningsprocessen? Hur anskaffas informationen? Vilka informationskanaler och -källor används och hur används de? 3. Hur används information i samband med inlärningen? I undersökningen används en kvalitativ forskningsansats och det huvudsakliga undersökningsmaterialet består av intervjuer med 16 medicine studerande som studerar enligt en problembaserad inlärningsmetod och 15 studerande som studerar i ett traditionellt ämnesbaserat utbildningsprogram. Den empiriska delen av undersökningen utfördes i slutet av 1990-talet. Resultaten indikerar att en problembaserad inlärningsmiljö utvecklar förståelsen av kunskap, aktiverar informationsanskaffningen och informationsanvändningen, samt främjar utvecklingen av studenternas informationskompetens såsom den definierades i denna undersökning. Högre nivå av informationskompetens och aktiv informationsanvändning förekom emellertid i båda utbildningsprogrammen även bland studenter som hade påbörjat de fördjupade studiernas slutarbete, vilket framhäver motivationens och de verkliga informationsbehovens roll i informationsbeteendet och i utvecklandet av informationskompetensen.

Tutkimus tarkastelee lääketieteen opiskelijoiden tiedontarpeita, -hankintaa ja -käyttöä eli informaatiokäyttäytymistä kahdessa erilaisessa oppimisympäristössä: ongelmaperustaisessa ja nk. perinteisessä koulutusohjelmassa. Informaatiolukutaitoa, jolla tarkoitetaan yksilön kykyä hankkia ja käyttää tietoa tarkastellaan osana informaatiokäyttäytymistä. Tutkimuksessa haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksin: 1. Mitkä oppimisympäristöihin liittyvät tekijät vaikuttavat opiskelijoiden informaatiokäyttäytymiseen ja miten ne siihen vaikuttavat? 2. Minkälaista tietoa tarvitaan opinnoissa? Miten tietoa hankitaan? Mitä tiedonlähteitä ja -kanavia käytetään, millä tavoin ja miksi niitä käytetään? 3. Miten tietoa käytetään opinnoissa? Laadullisen tutkimuksen pääasiallisena tietojenkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Tutkimukseen osallistui 1990-luvun lopulla 16 lääketieteen opiskelijaa ongelmaperustaisesta koulutusohjelmasta ja 15 opiskelijaa perinteisestä koulutusohjelmasta, joka sisälsi juonneopetusta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ongelmaperustainen oppimisympäristö kehittää opiskelijoiden tiedonkäsitystä, aktivoi tiedonhankintaa ja -käyttöä sekä edistää informaatiolukutaidon kehittymistä. Aktiivista tiedonkäyttöä ja kehittynyttä informaatiolukutaitoa esiintyi kuitenkin kummassakin koulutusohjelmassa niillä opiskelijoilla, jotka olivat aloittaneet syventävien opintojen kirjallisen työn tekemisen, mikä korostaa motivaation ja todellisten tiedontarpeiden osuutta informaatiokäyttäytymisessä ja informaatiolukutaidon kehittymisessä.