Lust att leda i lust och leda : om rektorers arbete under en tid av förändring

Forskning visar att det blivit svårare och mer krävande att var rektor. Kraven på förändring, strama tidsramar och förväntningar från omgivningen har gjort att allt fler rektorer känner sig överbelastade och många överväger att frivilligt avgå eller söka andra jobb. Avhandlingens syfte har varit granska och analysera de omständigheter som påverkar rektorns lust att leda och utveckla skolan. Undersökningsmaterialet bygger på en enkät med öppna svarsalternativ riktade till sjuttionio rektorer i grundutbildningen och gymnasiet i Svenskfinland. Resultaten visar bland annat att framgångar och framgångsupplevelser och en tilltro till egen effektivitet har stor betydelse för rektorns motivation. Också arbetets mening och karaktär, arbetsmiljön, upplevelsen av rättvisa och stödet från arbetsgivare, kolleger och personal framstår som betydelsefulla determinanter för förståelsen av rektorns arbetsmotivation. Resultatet visar att rektorerna upplever en konstant brist på tid för egen reflektion och också att motivation uppfattas individuellt. Omständigheter som för en rektor leder till lust leder för en annan till leda. I undersökningsmaterialet har utkristalliserat sig fyra rektorskaraktärer, den framåtsträvande, den solidariske, den beräknande och den ofrivillige rektorn som alla uppvisar olika ledarprofiler och som alla förefaller motiveras av olika faktorer. Avhandlingsresultatet visar ytterligare att skolans nuvarande organisationsmodell och ledningsstruktur kritiskt behöver granskas.

Tutkimuksen mukaan rehtorin työ on yhä vaikeampaa ja vaativampaa. Jatkuvat muutokset, kireät aikataulut ja ympäristön odotukset johtuvat siihen että monet rehtorit tuntevat itsensä ylikuormitettuina ja miettivät työstä luopumista vapaaehtoisesti tai hakevat toisenlaista työstä. Väitöskirjan tarkoituksena on ollut tutkia ja analysoida niitä olosuhteita jotka vaikuttavat rehtorin haluun johtaa ja kehittää koulua. Tutkimusaineisto perustuu kyselyyn jossa oli avoimia kysymyksiä. Kysymykset osoitettiin 79 rehtoreille peruskouluissa ja lukioissa ruotsinkielisellä alueella. Tulokset näyttävät että rehtorin motivaatioon vaikuttavat mm. menestyminen ja menestymisen kokemukset ja luottamus omaan tehokkuuteen. Työn tarkoitus ja luonne, työympäristö, oikeudenmukaisuuden kokemusta ja työantajan, kollegoiden ja henkilökunnan tuki tulevat esiin tärkeimpinä tekijöinä rehtorin motivaation ymmärtämiseen. Tulokset osoittavat myös että rehtoreilla ei ole aikaa omaan reflektointiin sekä että motivaatio ymmärretään henkilökohtaisesti. Samat tekijät voivat lisätä tai vähentää rehtorin johtamishalukkuutta. Tutkimusmaterialasta nousi esille neljä rehtorinhahmoa, eteenpäin pyrkivä, solidaarinen, laskelmoiva ja vastentahtoinen rehtori jotka kaikki ovat eri johtajan profiileja ja jotka motivoituvat eri tekijöistä. Väitöskirjan tulos näyttää vielä sen että koulun nykyinen organisaatiomalli ja johtamisrakenne tarvitsee kriittistä tarkastelua.