Verenpaineen mittaamisen opettaminen sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoille

<b>Teaching the measurement of blood pressure for both nursing and public health nursing students </b> The purpose of this two-phase study was to develop the teaching of blood pressure measurement within the nursing degree programmes of the Universities of Applied Sciences. The first survey phase described what and how blood pressure measurement was taught within nursing degree programmes. The second intervention phase (2004-2005) evaluated first academic year nursing and public health nursing students’ knowledge and skills results for blood pressure measurement. Additionally, the effect on the Taitoviikko experimental group students’ blood pressure measurement knowledge and skills level. A further objective was to construct models for an instrument (RRmittTest) to evaluate nursing students measurement of blood pressure (2003-2009). The research data for the survey phase were collected from teachers (total sampling, N=107, response rate 77%) using a specially developed RRmittopetus-questionnaire. Quasi-experimental study data on the RRmittTest-instrument was collected from students (purposive sampling, experimental group, n=29, control group, n=44). The RRmittTest consisted of a test of knowledge (Tietotesti) and simulation-based test (TaitoSimkäsi and Taitovideo) of skills. Measurements were made immediately after the teaching and in clinical practice. Statistical methods were used to analyse the results and responses to open-ended questions were organised and classified. Due to the small amount of materials involved and the results of distribution tests of the variables, non-parametric analytic methods were mainly used. Experimental group and control group similar knowledge and skills teaching was based on the results of the national survey phase (RRmittopetus) questionnaire results. Experimental group teaching includes the supervised Taitoviikko teaching method. During Taitoviikko students studied blood pressure measurement at the municipal hospital in a real nursing environment, guided by a teacher and a clinical nursing professional. In order to evaluate both learning and teaching the processes and components of blood pressure measurement were clearly defined as follows: the reliability of measurement instruments, activities preceding blood pressure measurement, technical execution of the measurement, recording, lifestyle guidance and measurement at home (self-monitoring). According to the survey study, blood pressure measurement is most often taught at Universities of Applied Sciences, separately, as knowledge (teaching of theory, 2 hours) and skills (classroom practice, 4 hours). The teaching was implemented largely in a classroom and was based mainly on a textbook. In the intervention phase the students had good knowledge of blood pressure measurement. However, their blood pressure measurement skills were deficient and the control group students, in particular, were highly deficient. Following in clinical practice the experimental group and control group students’ blood pressure measurement recording knowledge improve and experimental groups declined lifestyle guidance. Skills did not improve within any of the components analysed. The control groups` skills on the whole, declined statistically.There was a significant decline amongst the experimental group although only in one component measured. The results describe the learning results for first academic year students and no parallel conclusions should be drawn when considering any learning results for graduating students. The results support the use and further development of the Taitoviiko teaching method. The RRmittTest developed for the study should be assessed and the results seen from a negative perspective. This evaluation tool needs to be developed and retested.

Tämän kaksivaiheisen tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää verenpaineen mittaamisen opettamista ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa. Ensin kartoitusvaiheessa kuvattiin, mitä ja miten verenpaineen mittaamista opetettiin ammattikorkeakouluissa hoitotyön koulutusohjelmissa nuorisoasteella (2003). Toiseksi interventiovaiheessa (2004-2009) arvioitiin ensimmäisen lukuvuoden nuorisoasteen sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden verenpaineen mittaamisen tietoja ja taitoja sekä tehtiin päätelmiä Taitoviikon vaikutuksesta koeryhmän verenpaineen mittaamiseen. Opiskelijoiden osaamisen arvioimiseksi kehitettiin verenpaineen mittaamisen arviointimittari, RRmittTest (2003-2009). Tutkimusaineistot kerättiin tutkimukseen kehitetyillä kartoitusvaiheen RRmittopetus-kyselyllä opettajilta valtakunnallisena kokonaisotoksena (N=107, vastausprosentti 77%) ja interventiovaiheen verenpaineen mittaamisen arviointimittarilla (RRmittTest) opiskelijoilta harkinnanvaraisella otoksella (koer. n=29, vertailur. n=44). RRmittTest-mittari koostui tietoja kartoittavasta Tietotestistä sekä taitoja kartoittavista simulaatioperusteisista TaitoSimkäsi- ja Taitovideo-mittareista. Interventiovaiheen mittaukset tehtiin heti opetuksen jälkeen ja heti ammattitaitoa edistävän harjoittelun jälkeen. Tulosten analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä ja avoimien kysymysten analyysissä sisällön järjestämistä ja luokittelua. Aineistojen pienuuden ja muuttujien jakaumatestien tulosten perusteella käytettiin pääasiassa epäparametrisiä analyysimenetelmiä. Koe- ja vertailuryhmien samanlaisessa tieto- ja taito-opetuksessa hyödynnettiin valtakunnallisen kartoitusvaiheen (RRmittopetus-kyselyn, 2003) tuloksia. Koeryhmän opetukseen sisältyi myös Taitoviikko. Taitoviikolla opiskelijat opiskelivat verenpaineen mittaamista terveyskeskussairaalan vuodeosastolla todellisessa hoitoympäristössä opettajan ja hoitajan ohjauksessa. Oppimisen ja opetuksen arviointia varten määriteltiin verenpaineen mittaaminen, jonka osa-alueita ovat mittausvälineistön luotettavuus, verenpaineen mittaamista edeltävät toiminnot, mittaamisen tekninen toteuttaminen, kirjaaminen, elintapaohjaus sekä kotimittaus (omaseuranta). Tutkimuksen kartoitusvaiheen mukaan verenpaineen mittaamista opetettiin ammattikorkeakouluissa useimmiten erikseen tieto-opetuksena (teoriaopetus, 2 tuntia) ja taito-opetuksena (luokkaharjoittelu, 4 tuntia). Opetus toteutettiin enimmäkseen lähiopetuksena ja se perustui pääasiassa oppikirjaan. Interventiovaiheessa opiskelijoiden tiedot verenpaineen mittaamisesta olivat hyvät. Verenpaineen mittaamisen taidot olivat puutteelliset, ja varsinkin vertailuryhmän taidot olivat erittäin puutteelliset. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun jälkeen opiskelijoiden tiedot paranivat kirjaamisessa ja koeryhmän heikkenivät elintapaohjauksessa. Opiskelijoiden taidot eivät parantuneet millään mitatulla osa-alueella. Vertailuryhmän taidot heikkenivät kokonaisuudessaan tilastollisesti merkitsevästi, koeryhmällä vain yhdellä mitatulla osa-alueella. Tulokset kuvaavat ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoiden oppimisen tuloksia, eikä niitä tule rinnastaa valmistuvien opiskelijoiden oppimistuloksiin. Taitoviikolla opiskelijat saavuttivat parempia oppimistuloksia useilla tiedollisilla ja taidollisilla alueilla. Tulokset tukevat Taitoviikon käyttöä ja jatkokehittämistä. Tutkimuksessa kehitettyä RRmittTest-mittaria tulee arvioida ja tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti. Mittari vaatii kehittämistä.