Implementing an Evidence-based Hypertension Guideline into Finnish Primary Care Nursing

<b>Kohonneen verenpaineen hoitosuosituksen käyttöönottosuomen perusterveydenhiollon hoitotyössä</b> Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa suosituksia näyttöön perustuvien Käypä hoito -suositusten käytön edistämiseksi perusterveydenhuollon hoitotyössä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin Kohonneen verenpaineen hoitosuosituksen käyttöönottoa terveyskeskuksissa. Toisessa vaiheessa selvitettiin hoitajien hoitosuositusasenteita ja kokemuksia hoitosuosituksen käyttöönotosta. Kolmannessa vaiheessa selvitettiin hoitohenkilöstön näkemyksiä hoitosuosituksen käyttöä edistävistä tekijöistä. Kohonneen verenpaineen hoitosuositus oli ylilääkäreiden ja ylihoitajien mukaan otettu käyttöön lähes kaikissa terveyskeskuksissa, mutta heidän näkemyksensä suositusten käyttöönottoa koskevista terveyskeskuksissa tehdyistä sopimuksista erosivat toisistaan monilta osin. Myös käyttöönoton toteutuksessa oli suurta vaihtelua terveyskeskusten välillä. Toteutustavan perusteella ääripäissä sijaitsevat terveyskeskukset luokiteltiin yksittäisin ja monin keinoin käyttöönottoa tukeneiksi. Hoitajien hoitosuositusasenteet olivat hyvin myönteisiä ja hoitosuosituksia pidettiin luotettavina tiedonlähteinä, ja niiden uskottiin parantavan hoidon laatua. Hoitosuositusten paikallinen soveltaminen sekä johdon ja lääkäreiden tuki olivat hoitajien mielestä keskeisiä käyttöönotossa, vaikkakin tulosten mukaan kaikki käytetyt keinot olivat yhteydessä positiivisempiin hoitosuositusasenteisiin sekä aktiivisempaan hoitajien itsensä ilmaisemaan hoitosuositusten käyttöön. Yhteenvetona voidaan todeta, että Käypä Hoito -suositukset on hyväksytty osaksi kliinistä hoitotyön käytäntöä. Niiden käytön tehostamiseksi tulisi kiinnittää huomiota suositusten paikalliseen soveltamiseen ja eri ammattiryhmien tehtäväkuvien määrittelyyn. Tähän tarvitaan terveyskeskusten johdon ja lääkäreiden selkeää tukea.

The overall purpose of this study was to produce recommendations on how to facilitate the adoption of the evidence-based Current Care (CC) Guidelines into the out-patient services of Finnish primary care nursing. Phase I evaluated the extent and style of the Hypertension (HT) Guideline implementation in all Finnish health centres. Phase II assessed nurses’ attitudes towards guidelines and their experiences of implementation. In phase III, nurses’ views on important factors to adoption were evaluated. According to chief executives, the HT Guideline was in use in the majority of Finnish health centres, but their views regarding the agreements on the implementation of the HT Guideline recommendations in their health centres differed in several aspects. Moreover, implementation styles varied. Health centres with opposite implementation styles were identified, and classified as disseminators and implementers. Disseminators utilized few or no implementation channels, whereas implementers utilized multiple channels. Nurses’ attitudes towards guidelines were highly positive; they believed them to be a reliable source of advice, and that they improved the quality of care. The local adaptation of guidelines and support from management and physicians was considered highly important to implementation, but in general, any type of intervention resulted in more positive attitudes and more active self-reported use of guidelines. In conclusion, the CC Guidelines seem to be accepted in clinical nursing practices. To improve their adoption, attention should be paid to the local adaptation of guidelines and to defining the duties of professional groups. Support from chief executives and physicians is of utter importance.