Mahdollisuudet pakkausten hiilijalanjäljen pienentämiseen. Case: Kuituvalos

Ilmastonmuutoksen myötä tuotteiden hiilijalanjälkien laskeminen on yleistynyt. Tässä työssä perehdytään pakkausten aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin niiden elinkaaren aikana. Työssä lasketaan hiilijalanjälki myymäläpakkaukselle, joka on valmistettu kuituvaloksesta. Vertailua varten lasketaan hiilijalanjälki paisutetusta polystyreenistä valmistetulle pakkaukselle samassa käyttötarkoituksessa. Tavoitteena on selvittää, miten pakkausten kasvihuonekaasutaseet eroavat toisistaan, ja mitkä elinkaaren aikaiset vaiheet muodostavat merkittävimmät päästöt. Työssä käytetään PAS 2050 -ohjeistusta hiilijalanjäljen laskentaan. Laskennassa on huomioitu suorien ja epäsuorien päästöjen lisäksi myös vältetyt päästöt. Tulosten mukaan materiaalien välisen paremmuuden ratkaisee käytetty jätteenkäsittelytapa. Mikäli kuituvalos kierrätetään, on sen hiilijalanjälki paisutettua polystyreeniä (EPS) pienempi. Tarkastellut jätteenkäsittelytavat EPS:lle olivat kaatopaikkasijoitus ja energiahyötykäyttö. Mikäli kuituvalos kompostoidaan tai käytetään hyödyksi energiana, on sen hiilijalanjälki suurempi kuin EPS:n. Kuituvaloksella selkeästi merkittävimmäksi kasvihuonekaasujen aiheuttajaksi osoittautui pakkauksen valmistusvaihe. EPS:llä merkittäviä vaiheita olivat raaka-aineen tuotanto ja kuljetukset. Tulokset antavat kuvan materiaalien ilmastonmuutospotentiaalista, mutta on huomioitava, ettei hiilijalanjälkitarkastelussa huomioida muita pakkausten ympäristövaikutuksia niiden elinkaaren ajalta.

Along with climate change, the calculation of carbon footprints for products has become more common. In this thesis the greenhouse gas emissions caused by packages are examined during their life cycle. First, the carbon footprint is calculated for a retail package made out of moulded pulp. Secondly, the carbon footprint is calculated for a package in the same purpose made out of expandable polystyrene (EPS). These carbon footprints are compared in order to determine how their carbon balances differ and which stages during their life cycle cause the most significant emissions. Instructions from PAS 2050 specification are used for the calculation of carbon footprints. Direct and indirect emissions as well as avoided emissions are considered in the calculation. According to the results, the decisive factor in superiority over materials is the waste treatment. If moulded pulp is recycled, its carbon footprint is smaller than EPS’s. The considered waste treatment methods for EPS are landfill and incineration. If moulded pulp is composted or incinerated, its carbon footprint is greater than the carbon footprint of EPS. The most significant stage during moulded pulp’s life cycle to produce greenhouse gas emissions is the production of packages. For EPS the production of raw materials and transportation are the most significant stages. These results show the potential for climate change caused by these materials. Although it must be recognized, that other environmental impacts are not taken into a consideration in a carbon footprint analysis.