Integroitujen laitekaappien tuotannon tehostaminen elektroniikkateollisuudessa

Laitekaappien integrointi koostuu moduulien sekä kaapeleiden liittämisestä mallikohtaisiksi kokonaisuuksiksi. Tämä kokoonpanoprosessi on tilausohjautuva ja tehdään mallikohtaisesti yksittäiskokoonpanona. Mallien integrointityön vaikeus ja kokoonpanoaika vaihtelevat voimakkaasti. Tämä yhdistettynä työvoiman vaihtuvuuteen luo haastavan ympäristön kehittää tuotantoa sekä laadun että kapasiteetin näkökulmasta. Työssä on selvitetty voidaanko näitä kehittää jakamalla tuotantoprosessi pienempiin vaiheisiin, jotka ovat helpompi tasapainottaa ja oppia. Kokoomalinjan soveltaminen tilausohjautuvaan tuotantoon vaatii perinteiseen tahdistettuun kokoomalinjaan nähden suurempien poikkeavuuksien sallimista. Toisistaan merkittävästi poikkeavien työaikojen ja laajan mallivariaation vuoksi linjaa ei pystytä hallitsemaan niin järjestelmällisesti kuin tasapituisilla työvaiheilla. Tehokkaan tuotannon aikaansaaminen tällaiselle linjalle vaatii mahdollisuutta työjärjestyksen suunnitteluun ja sen simulointiin. Tässä työssä on pyritty arvioimaan simuloinnin avulla kokoomalinjan toimivuutta stokastisen kysynnän vallitessa. Malli on luotu hyväksikäyttäen tuotteiden valmistusaikoja, jotka on jaettu mallikohtaisesti kaikkiin mahdollisiin työtehtäviin. Nämä tehtävät on pyritty tasapainottamaan eri työpisteiden tehtäviksi. Tasapainotuksen tavoitteena on ollut minimoida tuotteiden työtehtävien keston voimakasta hajontaa, jota mallien kysynnän satunnaisuus voimistaa. Simulointien perusteella on luotu yksinkertaistettu sääntö työjärjestyksen muodostamiselle. Mallinnuksessa on pyritty maksimoimaan tuotannon tehokkuus minimoiden sekä keskeneräisen tuotannon määrää että läpimenoaikaa. Tehokkaimman vaihtoehdon löydyttyä on arvioitu kokoomalinjan soveltuvuutta laitekaappien integrointiin.

Integration work of device cabinets’ consists of connecting modules and cables in a product-specific assembly. This process is driven by customer orders and is done in a single unit assembly. The difficulty of each model’s assembly varies and therefore the assembly time also varies significantly. This combined with high labor turnover creates challenging environment to develop the production in relation to quality and capacity. This paper concentrates on surveying if these objectives can be overcome by splitting the integration work into a smaller tasks and use of an assembly line. Using an assembly line in an order driven environment requires that the task time variation is allowed to be considerably higher than in the traditional paced assembly line. The variation of task times and models requires more detailed investigation of assembly line systems in this environment. This is done by making a simulation model of production. This paper tries to evaluate the suitability of an assembly line and its balance by simulating the integration process when demand is considered stochastic. The simulation model is done by dividing assembly times into all possible tasks and then balancing those tasks into different stations in an assembly line. The objective of the balancing process has been minimizing the variance of station lead times which is amplified by stochastic work order. Simple rule for production order has been created by the results of simulation process. The whole goal of simulation has been maximizing the effectiveness of production and simultaneously minimizing the amount of work in progress and lead time. When the good results have been found, the suitability of assembly line has been evaluated for this kind of production.