Assessing intellectual capital in a research institute environment in steel industry

Diplomityön tavoitteena oli tutkia aineettoman pääoman hallintaa terästeollisuuden tutkimuslaitosympäristössä, sekä luoda mittaristo kuvaamaan sen tilaa ja kehitystä. Työn rajausten mukaan aineeton pääoma jaettiin Annie Brookingin jaottelun mukaan, ja tarkasteluun valittiin teollisoikeudet sekä henkilöstövoimavarat. Empiirinen osa työstä perustui pääasiassa haastatteluihin sekä Case –yrityksen sisäisiin julkaisuihin. Näitä pyrittiin tulkitsemaan kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien oppien mukaan. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta teollisoikeuksien hyödyntämisen olevan suhteellisen vähäistä terästeollisuuden parissa. Syitä tähän on työssä käsitelty melko laajasti. Henkilöstön kehittäminen pitkällä tähtäimellä sekä tiedonkulun tehostaminen henkilöstön keskuudessa ovat puolestaan asioita, joihin kiinnitetään kyseisellä teollisuudenalalla kiitettävässä määrin huomiota. Työn loppupuolella esitelty aineettoman pääoman mittaristo tarjoaa yritykselle työkalun, jonka avulla voidaan monipuolisesti arvioida tätä yrityksille nykyisin elintärkeää asiaa. Lopullista ratkaisumallia se ei aineettoman pääoman mittaamiseen tarjoa, mutta luo kuitenkin tärkeän ensiaskeleen kohti tulevaisuuden yhä kehittyneempiä mittausmenetelmiä.

The aim of this thesis was to assess the management of intellectual capital within a research institute environment in steel industry. One objective was to create a set of indicators that would help in measuring the state and development of intellectual capital. According to the restrictions of the study, intellectual capital was categorized by Annie Brooking’s model, and intellectual property rights and human-centred rights were chosen to be examined. The empirical part of the thesis was mainly based on interviews as well as internal publications and reports of the case –company. The empirical part was conducted by using qualitative research methods. The study shows that the utilization of intellectual property rights is fairly minor. Reasons for this are discussed quite extensively in the thesis. As to developing the personnel in the long run and intensifying communication, the steel industry has recognized the importance of these essential matters and continues to pay more attention to them. The end of the thesis presents a set of indicators adherent to intellectual capital. This set offers the company a tool that enables versatile evaluation of this asset of vital importance. Instead of providing a final solution of measuring intellectual capital, it takes the first step towards the ultimate method of measuring it.