Hiokerejektien käsittely MC-sakeudessa

Työn tavoitteena oli optimoida LWC-paperitehtaan kahden hiomolinjan rejektinkäsittelyt. Uusituilla rejektilinjoilla on käytössä keskisakeusrejektinjauhatus. Työn keskeinen osa oli teräkoeajot, teräsarjoja tutkittiin kuusi, kolme molemmilla linjoilla. Kahdessa ensimmäisessä teräkoeajossa oli molemmilla linjoilla samanlaiset jauhinterät. Teräkoeajojen tuloksista havaittiin yleisellä tasolla, että suurin osa mitatuista ominaisuuksista parani jauhatusastetta nostettaessa. Ainoastaan repäisylujuus heikkeni. Terävaihtoehdoista pystyttiin poimimaan molemmille linjoille sopiva terävaihtoehto. Rejektinlajittelun havaittiin parantavan edelleen massan laatuominaisuuksia, paitsi repäisylujuutta. Toisena osuutena vertailtiin keskisakeusjauhimen terävaihtoehtoa, jolla saavutettiin hyviä tuloksia, toisen paperitehtaan korkeassa sakeudessa jauhettuun rejektiin. Korkeasakeusjauhimen terää ei erityisesti valikoitu koeajoa varten. Tuloksista havaittiin, että keskisakeusjauhimella saadaan aikaan varsin hyvää LWC-paperiin käytettävää massaa. Keskisakeudessa jauhettu massa oli monilta ominaisuuksiltaan jopa parempaa kuin korkeasakeusjauhimen massa. Työn kolmannessa osuudessa ajettiin rejektilinjalla sakeuskoeajo. Sakeuskoeajosta havaittiin, että optiset ominaisuudet olivat parhaimmillaan jauhimen MC-sakeusalueen keskivaiheilla. Jauhatussakeuden noustessa kuidut jäivät jäykemmiksi ja karkeammiksi. Tikkupitoisuus oli sitä pienempi, mitä alhaisempaa jauhatussakeutta käytettiin. Sakeudella ei ollut selvää vaikutusta lujuusominaisuuksiin. Tulosten perusteella paras jauhatussakeus keskisakeusjauhimella oli sakeusalueen puoliväli. Työn viimeisenä osana selvitettiin miten kytkentämuutos, jossa rejektilinjan viimeisen lajittimen rejekti käännettiin palaamaan jälkilajittelun sijaan rejektilinjan kaariseulalle, vaikutti koko hiomon kapasiteettiin ja rejektilinjan massan laatuun. Koeajojen tuloksena havaittiin, että kytkentämuutolla pystyttiin nostamaan koko hiomon kapasiteettia ja rejektilinjan akseptin laatu parani.

The objective of the work was to optimize renewed medium consistency reject treatment lines of a LWC paper mill. The mill has two groundwood production lines. An essential part of the work was three blade trials which were ran on both the lines. In the first two there were similar blades on both the refiners. Generally it was observed that most groundwood properties were better when the degree of beating was higher. Only the tearing strength deteriorated. Screening of the refined reject improved the quality of the pulp apart from tearing strength. The second part of the work was a comparison between high and medium consistency reject refining. A well performing blade was selected based on the medium consistency trials and compared to another mill's randomly selected blades at high consistency. A good quality groundwood for LWC base paper was achieved with medium consistency refining. In some propertied the quality of the groundwood pulp refined in medium consistency was even better than that of the refined pulp in high consistency. The third part of the work was consistency trials. It was observed that optical properties were best in the middle of the consistency range. Increasing refining consistency made fibers stiffer and coarser. The shive content was lower with lower refining consistency. The refining consistency did not have a clear impact on strength properties. Based on the results the best consistency for the medium consistency refiner was in the middle of the consistency range. In the last part of the work two different reject flow connections were studied. The flow from the last reject screen was connected to the reject line bow screen instead of the secondary classifiers. In this part of the study the aim was to clarify whether it is possible to increase production capacity of the whole line and improve the quality of the reject line accept. The result was that the production capacity was better after this connection change. The quality of the reject line's accept was also better.