Sellutehtaan ympäristökustannusten määrittäminen tuotteille ympäristöraportoinnin tueksi

Työn teoriaosassa tarkastellaan ympäristökustannuksia ja niiden määrittämistä ympäristöraportoinnin tueksi. Ensin tarkastellaan ympäristökustannusten määrittämistä ja sen taustalla olevia ympäristölaskennan peruskysymyksiä. Seuraavaksi tutkitaan ympäristöraportointia ja sen ympäristökustannusten määrittämiselle asettamia vaatimuksia. Tämän jälkeen tarkastellaan ympäristökustannusten käyttöä ympäristöraportoinnin tukena. Työn päätavoitteena on luoda teoriaosan tarkastelun pohjalta laskentamalli Stora Enso Fine Paperin Varkauden sellutehtaalle. Laskentamalli rakennetaan sellutehtaan ympäristökustannusten ja ympäristövelan määrittämiseen sellutuotteille ympäristöraportoinnin tueksi. Ympäristövelka on ympäristökustannus, joka yrityksen on uhrattava ympäristönsuojeluun saavuttaakseen halutun tulevaisuuden mukaisen tason. Ympäristökustannukset ja ympäristövelka lasketaan ja kohdistetaan käyttämällä hyväksi toimintolaskentaa. Ympäristövelan määrityksessä käytetään päästöjen arvottamiseen Tammisen ja Kurjen mallia. Laskentamallin avulla pyritään selvittämään, soveltuuko toimintolaskentaan sekä Tammisen ja Kurjen malliin pohjautuva laskentamalli sellutehtaan ympäristökustannusten ja ympäristövelan määrittämiseen sellutuotteille. Tämän lisäksi haetaan vastausta sille, soveltuvatko laskentamallin konkreettiset tulokset käytettäväksi ympäristöraportoinnin tukena. Laskentamallin perusteella voidaan todeta toimintolaskennan soveltuvan hyvin sellutehtaan ympäristökustannusten ja ympäristövelan määrittämiseen sellutuotteille. Tammisen ja Kurjen arvostusmalli sisältää useita ongelmakohtia, eikä se laskentamallin perusteella sovellu sellutehtaan ympäristövelan määrittämiseen sellutuotteille. Laskentamallin tuloksena saatuja ympäristökustannuksia voidaan käyttää lähinnä toimipaikkojen välisen ympäristösuorituskyvyn vertaamiseen sekä oman toiminnan vertaamiseen suhteessa aikaisempaan toimintaan. Ympäristövelka tulisi ensisijaisesti nähdä tukemassa toimipaikkojen sisäistä ympäristösuorituskyvyn tarkastelua.

The theoretical part of the study examines environmental costs and their quantification to support environmental reporting. First the quantification of environmental costs and the basic questions behind the environmental accounting are considered. Next the environmental reporting and its demands for the quantification of environmental costs are carried out. Then the study goes over the use of environmental costs to support the environmental reporting. The main object of the study is to create a calculation model for Stora Enso Fine Paper, Varkaus pulp mill. The calculation model is created for the quantification of pulp mill’s environmental costs and environmental debt for the pulp products to support the environmental reporting. The environmental debt is the environmental cost, which a company has to put in to environmental protection to achieve the wanted level in the future. The environmental costs and the environmental debt are calculated and directed with the activity-based costing. The model of Tamminen and Kurki is used in the quantification of the environmental debt to valuate the emissions. With the help of the calculation model it is being ferret out, if the calculation model based on the activity-based costing and the model of Tamminen and Kurki fits for the quantification of pulp mill’s environmental costs and environmental debt for the pulp products. In addition to this it is being examined, if the concrete results of the model fit to support the environmental reporting. Based on the calculation model it can be discovered that the activity-based costing fits well for the quantification of pulp mill’s environmental costs and environmental debt for the pulp products. The model of Tamminen and Kurki has many shortcomings and according to the model it doesn’t fit for the quantification of pulp mill’s environmental debt for the pulp products. The environmental costs gained as the result of the model can be used chiefly in comparing the environmental efficiency between the company’s places of business and the own activities in reference to the past. The environmental debt should be seen primarily in supporting the consideration of the environmental efficiency inside the company’s places of business.