Öljyvahinkojätteiden käsittely Kymenlaakson alueella alusonnettomuuden jälkeen

Työn tavoitteena oli selvittää Suomenlahdella tapahtuvasta alusöljyvahingosta syntyvän öljyisen jätteen käsittelymahdollisuudet ja -kapasiteetit sekä loppusijoitusmahdollisuudet ja -kapasiteetit Kymenlaakson alueella. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten öljy-vahinkojätettä voidaan esikäsitellä välivarastoinnin aikana puhdistuksen ja loppusijoituksen tehostamiseksi. Työn alussa on perehdytty öljyvahinkojätteen muodostumiseen vaikuttaviin tekijöihin: öljylaatujen ominaisuuksiin, öljyn kulkeutumiseen rannalle, ranta- ja saaristomaisemaan, öljyntorjuntaan jarantojen puhdistamiseen. Työssä on kuvattu öljyvahinkojätteen käsittelymenetelmien periaatteet ja menetelmien rajoituksia käsitellä öljyvahinkojätettä. Lisäksityö sisältää tutkimusta Suomen aluevesillä ja maailmalla tapahtuneista öljyonnettomuuksista. Onnettomuuksista on selvitetty erityisesti öljyvahinkojätteen määrä, koostumus ja käsittely. Työn loppuosassa on esitelty Kymenlaakson alueen laitosten mahdollisuuksia käsitellä öljyvahinkojätettä. Tietoa onkerätty haastattelemalla puhelimitse laitosten edustajia keväällä 2007. Alueella voidaan polttaa leijupedissä puhtaaseen polttoaineeseen sekoitettua öljyistä orgaanista ainesta ja puhdistustyössä käytettyjä varusteita arviolta 19 000 t/a, homogenoitua öljyistä orgaanista ainesta voidaan polttaa rumpu-uunissa arviolta 1200 t/a. Alueen polttokapasiteetti kasvaa, kun työn aikana rakenteilla oleva jätteenpolttolaitos valmistuu ja jätettä voidaan polttaa laitoksen arinalla. Lisäksi erityisesti öljyisiä maa-aineksia voidaan alipainekäsitellä, bitumistabiloida, kompostoida sekä pestä. Saadut tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä erityisesti Kymenlaakson alueella. Tiedot käsittelymenetelmistä ja niiden rajoitteista ovat hyödynnettävissä valtakunnallisesti.

The aim of the study was to ascertain the treatment methods, disposal possibilities and capacities in the Kymenlaakso region for the oily waste that developed after an oil spill in the Gulf of Finland. The aim was also to clarify how the oil spill waste could be processed during the intermediate storage to make cleaning and disposal more effective. In the beginning of the study,the focus is on the factors that affect oil spill waste generation: characteristics of different oils, oil travel to the shoreline, shoreline and island landscapes, oil spill prevention and shoreline cleanup. The principles of the treatment methods of oil spill waste and the methods' limitations in handling the waste are presented in the study. The study also includes research about oil accidentsin Finnish territorial waters and around the world. From the spill accidents, especially the volume, composition and treatment of the oily waste are discussed. In the final part of the study, oil spill waste treatment possibilities in companies in the Kymenlaakso region are presented. Specificationshave been collected by interviewing companies' workers by telephone in spring 2007. Oily organic matter and equipment used in cleaning mixed with clean fuel can be burned 19 000 t/a in a fluidized bed in the region, homogenized oily organic matter can be burned 1200 t/a in a rotary kiln. The region's burning capacity will increase when the incineration plant that was under construction during thestudy is ready and the oil spill waste can be burned on its grate. Also especially oily soil can be treated with soil vapour extraction, stabilization with bitumen, composting and washing. The results can be applied especially in the Kymenlaakso region. Information about the treatment methods and the methods' limitations can be utilised at a national level.