Ilmanvaihtokoneen ohjauksen taloudellisuusvaikutukset

Tämän insinöörityön tarkoituksena oli luoda Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:lle malliprojekti ilmanvaihtokoneen ohjauksen mahdollisesta sähköenergian säästöpotentiaalista. Insinöörityötä voidaan myöhemmin käyttää referenssinä tarjottaessa yrityksen palvelua asiakkaille energiakatselmointityössä kiinteistöihin, joissa on suuria ilmanvaihtokone-yksiköitä. Ensin työssä esitellään käytössä olevat, tutkittavat ilmanvaihtokoneet ja niiden toiminta. Sitten selvitetään ilmanvaihtolaitteiden ja niiden ohjauksen eri osien toiminta, sekä ohjausinformaatio, joka välittyy eri laitteiden välillä. Seuraavaksi työssä tutkitaan rakennusautomaation osuutta, sen hyötyä ja rakennetta kiinteistössä. Tämän jälkeen selvitetään hankkeen viranomaismääräykset. Sitten selvitetään, mistä koostuvat kustannukset ilmanvaihtokoneen ohjauksen uusimisessa. Lopuksi vielä tutkitaan, kuinka pitkä on tehtävän investoinnin takaisinmaksuaika, sekä mitkä ovat saneerauksen hiilidioksidi-päästövaikutukset. insinöörityön Lopputuloksena syntyi yrityksen sisäinen kansio. Kansion esimerkkilaskelmia ja laskentamenetelmiä on tarkoitus käyttää jatkossa referenssinä kiinteistönpito-osastolla sähkö- ja lvi-ryhmissä, niiden henkilöiden käytössä, jotka ovat tekemisissä energiakatselmointien kanssa.

The purpose of this study was to create for Insinööritoimisto Olof Granlund Oy a consistent model project regarding energy saving possibilities in the control of an air handling unit. One aim of this study was that it could be used to complete an energy audit in similar facilities by anyone who has expertise in electricity. Another objective was to create a practical reference when offering the company's energy auditing services to facility owners with a building stock containing a large number of air handling units. This study starts with an introduction to the air handling units currently in use and their operation. After that the function of the air handling units and their control is described. Also the control information that is relayed between the different devices is explained. Next the building automation, its role in air handling, its benefits and structure in the building is introduced. Also, the regulations of the authorities are introduced. In addition, the renovation costs for improving the control of an air handling unit are examined. Finally, the pay-back time of the investment and the reductions in carbon dioxide emissions as the energy efficiency improves are discussed. This study resulted in the creation of an internal folder for Insinööritoimisto Olof Granlund Oy. The example calculations and the measurement methods in this folder will be of considerable help when working with a comparable renovation project as it makes the whole process easier to estimate in economical terms. In the future this thesis will serve as an example in electricity, heating and air conditioning groups in the building maintenance department, available for those employees who are involved in performing energy auditing.