Elämää keskustassa ja kaupunkiseudun reunoilla. Urbaani ja jälkiesikaupungillinen elämäntyyli asumisen valinnoissa ja arkiliikkumisessa Helsingin seudulla.

The lifestyles of people living in single-family housing areas on the outskirts of the Greater Helsinki Region (GHR) are different from those living in inner city area. The urban structure of the GHR is concentrated in the capital on the one hand, and spread out across the outskirts on the other. Socioeconomic spatial divisions are evident as well-paid and educated residents move to the inner city or the single-family house dominated suburban neighbourhoods depending on their housing preferences and life situations. The following thesis explores how these lifestyles have emerged through the housing choices and daily mobility of the residents living in the new single-family housing areas on the outskirts of the GHR and the inner city. The study shows that, when it comes to lifestyles, residents on the outskirts of the region have different housing preferences and daily mobility patterns when compared with their inner city counterparts. Based on five different case study areas my results show that these differences are related to residents values, preferences and attitudes towards the neighbourhood, on the one hand, and limited by urban structure on the other. This also confirms earlier theoretical analyses and findings from the GHR. Residents who moved to the outskirts of Greater Helsinki Region and the apartment buildings of the inner city were similar in the basic elements of their housing preferences: they sought a safe and peaceful neighbourhood close to the natural environment. However, where housing choices, daily mobility and activities vary different lifestyles develop in both the outskirts and the inner city. More specifically, lifestyles in the city apartment blocks were inherently urban. Liveliness and highest order facilities were appreciated and daily mobility patterns were supported by diverse modes of transportation for the purposes of work, shopping and leisure time. On the outskirts, by contrast, lifestyles were largely post-suburban and child-friendliness appreciated. Due to the heterachical urban structure, daily mobility was more car-dependent since work, shopping and free time activities of the residents are more spread around the region. The urban structure frames the daily mobility on the outskirts of the region, but this is not to say that short local trips replace longer regional ones. This comparative case study was carried out in the single-family housing areas of Sundsberg in Kirkkonummi, Landbo in Helsinki and Ylästö in Vantaa, as well as in the inner city apartment building areas of Punavuori and Katajanokka in Helsinki. The data is comprised of residential surveys, interviews, and statistics and GIS data sets that illustrate regional daily mobility, socio-economic structure and vis-à-vis housing stock.

Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on 2000-luvulle tultaessa yhtäältä pääkaupunkiseudulla tiivistynyt ja toisaalta seudun reunoilla hajautunut. Sosioekonomiset alueelliset jaot näkyvät aikaisempaa selvemmin, kun hyvätuloinen ja koulutettu väestönosa muuttaa asumistoiveistaan ja elämäntilanteestaan riippuen kantakaupunkiin tai pientalomaisille esikaupunkialueille. Väitöstutkimuksessani tarkastelen, miten elämäntyyli jäsentyy asumisen valinnoissa ja arkiliikkumisessa Helsingin seudun reunojen uusilla pientaloalueilla ja kantakaupungissa asuvilla. Tutkimus osoittaa, että seudun reunojen pientaloalueilla ja kantakaupunkikortteleissa asujaimistolle rakentuu asumisen toiveissa ja arvostuksissa sekä arkiliikkumisessa erilainen elämäntyyli. Tulokset vahvistavat aikaisempia teoreettisia jäsennyksiä ja havaintoja Helsingin seudulta. Käsittelen viiden tutkimusalueen kautta, kuinka asujaimiston elämäntyyli jäsentyy asumisen valinnoissa ja arkiliikkumisessa yhtäältä asuinaluetta koskevien arvojen, mieltymysten ja asenteiden tuloksena, sekä toisaalta yhdyskuntarakenteen mahdollistamana tai rajaamana. Helsingin seudun reunojen uusille pientaloalueille ja kantakaupunkikortteleihin muuttavat ihmiset suuntaavat seudulla asumistoiveidensa perusulottuvuuksien kohdalla yhtenevästi: etsien rauhallista, turvallista ja luonnonläheistä asuinaluetta. Asumisen valintojen, arkiliikkumisen ja aktiviteettien erotessa kaupunkiseudun reunoille ja kantakaupunkiin kehittyy erilainen elämäntyyli. Kantakaupunkikortteleissa asujaimiston elämäntyyli jäsentyy urbaanina. Asukkaat arvostavat keskustaelämän vilkkautta ja toimintoja. Arkiliikkuminen on kulkutavoiltaan monipuolista ja paikantuu kantakaupunkiin, kun asukkaiden työ, ostokset ja urbaanit vapaa-ajanvieton tavat sijoittuvat alueelle. Pientaloalueilla yhtenäisen taajama-alueen reunalla asujaimiston elämäntyyli jäsentyy jälkiesikaupungillisena. Asukkaat arvostavat lapsiystävällistä pientaloaluetta. Arkiliikkuminen on autoriippuvaista ja kytkeytyy hierarkkisten reuna-alue keskusta-yhteyksien sijaan seudun monikeskuksiseen rakenteeseen, kun asukkaiden työ, ostokset ja vapaa-ajanvieton tavat paikantuvat eri puolille seutua. Yhdyskuntarakenne on seudun reunoilla arkiliikkumisen käytäntöjä rajaava kehys, eivätkä lyhyet matkat omalla alueella korvaa pitkiä seudullisia matkoja. Vertaileva tapaustutkimus on toteutettu Kirkkonummen Sundsbergin, Helsingin Landbon ja Vantaan Ylästön pientaloalueilla sekä kantakaupunkikortteleissa Helsingin Punavuoressa ja Katajanokalla. Aineisto koostuu asukaskyselyistä ja -haastatteluista sekä seudullisista arkiliikkumista, asukasrakennetta ja asuntokantaa kuvaavista tilastoista ja paikkatietoaineistoista.