Linguistic and perceptual processing of communicative cues in Asperger Syndrome

Asperger Syndrome (AS) belongs to autism spectrum disorders where both verbal and non-verbal communication difficulties are at the core of the impairment. Social communication requires a complex use of affective, linguistic-cognitive and perceptual processes. In the four studies included in the current thesis, some of the linguistic and perceptual factors that are important for face-to-face communication were studied using behavioural methods. In all four studies the results obtained from individuals with AS were compared with typically developed age, gender and IQ matched controls. First, the language skills of school-aged children were characterized in detail with standardized tests that measured different aspects of receptive and expressive language (Study I). The children with AS were found to be worse than the controls in following complex verbal instructions. Next, the visual perception of facial expressions of emotion with varying degrees of visual detail was examined (Study II). Adults with AS were found to have impaired recognition of facial expressions on the basis of very low spatial frequencies which are important for processing global information. Following that, multisensory perception was investigated by looking at audiovisual speech perception (Studies III and IV). Adults with AS were found to perceive audiovisual speech qualitatively differently from typically developed adults, although both groups were equally accurate in recognizing auditory and visual speech presented alone. Finally, the effect of attention on audiovisual speech perception was studied by registering eye gaze behaviour (Study III) and by studying the voluntary control of visual attention (Study IV). The groups did not differ in eye gaze behaviour or in the voluntary control of visual attention. The results of the study series demonstrate that many factors underpinning face-to-face social communication are atypical in AS. In contrast with previous assumptions about intact language abilities, the current results show that children with AS have difficulties in understanding complex verbal instructions. Furthermore, the study makes clear that deviations in the perception of global features in faces expressing emotions as well as in the multisensory perception of speech are likely to harm face-to-face social communication.

Aspergerin oireyhtymä (Asperger Syndrome, AS) on yksi autismin kirjon häiriöistä, johon kuuluu oleellisena osana vaikeudet kielellisessä ja ei-kielellisessä kommunikaatiossa. Sosiaalinen kommunikaatio edellyttää kielellis-kognitiivisten ja havaintoprosessien monimutkaista yhteistoimintaa. Tämän väitöskirjan neljässä osatutkimuksessa tutkittiin kasvotusten tapahtuvalle sosiaaliselle kommunikaatiolle tärkeitä kielellisiä ja havaitsemiseen liittyviä prosesseja behavioraalisin menetelmin. Kaikissa osatutkimuksissa koeryhmään kuuluvien AS-henkilöiden suoriutumista verrattiin iän, sukupuolen ja älykkyysosamäärän mukaan samankaltaisen verrokkiryhmän suoriutumiseen. Ensimmäisessä tutkimuksessa selvitettiin kielellisiä taitoja kouluiässä (Osatutkimus I). Lapset, joilla oli AS suoriutuivat verrokkeja heikommin monimutkaisten sanallisten ohjeiden noudattamisesta. Tämän jälkeen tutkittiin kasvojen ilmeiden tunnistamista aikuisilla (Osatutkimus II). Aikuisilla, joilla oli AS oli vaikeuksia kasvonilmeiden tunnistamisessa kokonaisuuksien hahmottamisen perusteella eli silloin, kun kuvissa oli käytettävissä vain matalia paikkataajuuksia. Lisäksi selvitettiin moniaistista havaitsemista aikuisilla tutkimalla kuullun ja nähdyn (audiovisuaalisen) puheen havaitsemista (Osatutkimus III). Aikuiset, joilla oli AS havaitsivat audiovisuaalista puhetta laadullisesti eri tavalla, vaikka tunnistivat puhetta yhtä hyvin kuullunvaraisesti ja olivat yhtä hyviä huulilta lukijoita kuin verrokit. Lisäksi selvitettiin tarkkaavaisuuden vaikutusta puheen audiovisuaaliseen havaitsemiseen: tarkastelemalla poikkeavatko tämän ryhmän silmänliikkeet (Osatutkimus III) ja tarkkaavaisuuden tahdonalainen suuntaaminen puheen havaitsemisen aikana (Osatutkimus IV) verrokkien vastaavista toiminnoista. Sekä silmänliikkeet että tarkkaavaisuuden tahdonalainen suuntaaminen olivat samankaltaisia molemmilla ryhmillä. Tutkimussarjan tulokset osoittivat että monet kasvotusten tapahtuvalle kommunikaatiolle tärkeät taustatekijät toimivat poikkeavasti henkilöillä, joilla oli AS. Tässä tutkimuksessa huomattiin, että oireyhtymään voi kuulua vaikeus monimutkaisten sanallisten ohjeiden ymmärtämisessä. Lisäksi sekä heikkous kokonaisuuksien hahmottamisen perusteella tapahtuvassa kasvojen tunnistamisessa että laadullisesti erilainen moniaistinen havaitseminen todennäköisesti vaikeuttavat kasvokkain tapahtuvaa kommunikaatiota.