Sosiaaliturvan ulkopuolella - kokemuksia kansalaisuuden reunalta

Muuttaessaan maasta toiseen ihminen kohtaa useita rajoja. Ylittäessään kohdemaan valtion rajan hän kulkee läpi ensimmäisestä maahanmuuton portista. Toinen raja erottaa tilapäiset asukkaat pysyvistä: tämän maahanmuuton toisen portin läpikulkemisen myötä yksilö pääsee osalliseksi sosiaalisista oikeuksista. Maahanmuuton viimeisestä portista kuljettuaan yksilö saavuttaa kyseisen valtion kansalaisuuden. (Hammar 1990, 21.) Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen toisen maahanmuuton portin aukeamista ja sosiaaliturvan piiriin pääsyä odottavien maahan-muuttajien kokemuksia. Käytän tarkastelussa sosiaalisen kansalaisuuden ja marginaalisuuden käsitteitä. Tutkielmassa selvitän, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä toimeentuloturvan ulkopuolelle jääminen vaikuttaa maahanmuuttajien arkeen ja miten he kokevat osallisuutensa ja jäsenyytensä yhteiskunnassa. Tutkimus on lähtökohdiltaan fenomenologis-hermeneuttinen ja sovellan lähestymistapana ko-kemuksiin keskittyvän narratiivista tutkimusta. Tutkimusaineisto on koottu kevään 2011 aikana ja se koostuu 10 teemahaastattelusta. Haastateltavien maahanmuuton keinot ja syyt vaihtelivat: he olivat saapuneet Suomeen perhesyistä, työn vuoksi tai hakeakseen turvaa. Haastateltavat tavoitettiin Helsingin Diakoniaopiston, Pro-tukipisteen, Kansainvälisen seurakunnan ja tuttava-verkostojen kautta. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysillä Atlas-ohjelman avulla syksyn 2011 aikana. Toisen maahanmuuton portin aukeamisen odottaminen oli raskaaksi: tuota aikaa leimasi epä-varmuus, tyhjyys ja yksinäisyys. Sosiaaliturvan ulkopuolella jääminen aiheutti osalle haastatel-tavista taloudellisia vaikeuksia sekä ongelmia terveydenhuollon palveluiden piiriin pääsemisessä. Toisaalta apua hakeneet haastateltavat olivat sitä lopulta saaneet. Auttamistyön ammattilaiset ja maistraatti saivat haastateltavien kertomuksissa portinvartijan aseman. Kaikille sosiaaliturvan ulkopuolelle jääminen ei ollut ongelma vaan he kokivat sosiaaliturvan puutetta suuremmaksi ongelmaksi työnteko-oikeuden puuttumisen. Kuulumisen ja ulkopuolisuuden kokemus voivat olla läsnä samanaikaisesti, ja kuulumisesta neuvotellaan jatkuvasti esimerkiksi sosiaalisessa kanssakäymisessä tai palveluita hakiessa. Insti-tutionaaliset käytännöt ja poiskäännyttämisen kokemukset tuottavat marginaalisia identiteettejä. Tasavertainen oikeus sosiaaliturvaan vahvistaa kokemusta kuulumisesta ja kodista. Sosiaaliturva ei kuitenkaan yksin määritä kuulumisen ja kodin kokemusta vaan siihen vaikuttavat myös muut tekijät. Näistä tärkeimmät ovat kehon fyysinen sijoittuminen Suomeen, perhe- ja ystä-vyyssuhteet, työ, asunto ja rasismin kokemukset.

When moving to another country, one faces several borders. As the national border is crossed, one is also passing through the first gate of migration. The second border separates temporary immigrants from denizens: passing through the second gate of migration gives one access to social rights. The last gate of migration represents naturalization and grants access to full citi-zenship. (Hammar 1990, 21.) The focus of this Master’s thesis is on the experiences of the immigrants who are waiting to enter the second gate of migration, thus being included in the social security system. I reflect their experiences by the theories of social citizenship and mar-ginality. The purpose of the thesis is to research how the lack of access to social and health care services as well as social benefits affects immigrants’ daily lives and how they experience their membership and belonging in society. The methodological approach I apply in this study is experience-centered narrative research which is founded in phenomenological and hermeneutical theories. The data was collected in the spring 2011 by using thematic interviews. The data consists of ten thematic interviews. The immigrants had migrated to Finland to work, live with their family or to seek asylum. The interviewees were contacted through Helsingin Diakoniaopisto, Pro-tukipiste, International Evangelical Church and through personal networks. The data was analyzed by using content analysis during the fall 2011. Waiting to enter the second gate of migration was difficult. A shadow of uncertainty, empti-ness and loneliness prevailed throughout this period. Exclusion from the social security system caused economic problems and restricted access to health care services. On the other hand the ones, who sought help, received it. The helping professionals and local register offices were in the narratives viewed as gatekeepers. Living without social security was not considered a prob-lem to all the narrators. They viewed the lack of work permit as a bigger problem. Experience of belonging and externality can be present collectively. Belonging requires conti-nually negotiating in the social interaction as well as when trying to access the services. The institutional practices and experiences of exclusion produce marginal identities. Equal right to social security strengthens the sense of belonging and home. However social security does not alone define the experience of belonging and home. Other factors affect it as well. Some of the most important of these factors include family and social relationships, work, apartment and experience of racism and being physically located in Finland .