Lasten sitoutuneisuus toimintaan : kvantitatiivinen havainnointitutkimus

Children s involvement is a key quality factor in Early Years Education. As a process variable it concentrates on children s actions and experiences. The involved children are operating in their zone of proximal development. The aim of this study was to find out how the children involved themselves in the Finnish day care centres. The problems of the study were: (1) how the children are involved in different situations between the hours 8.00 and 12.00, (2) how do the skills of children whose involvement level is high differ from the skills of children whose involvement level is low and (3) how do the learning environments of the children whose involvement level is high differ from the learning environments of the children whose involvement level is low? The research method was observation and children s involvement levels were assessed using LIS-YC Scale. In addition, the kindergarten teachers evaluated the children s skills and the team workers did the evaluations of the educational settings. The data used in this study was a part of the Orientaation lähteillä research. The 802 children, who took part in the study, were from 48 different groups of eight different municipalities in Central Uusimaa. There were 18358 observations of children s involvement and the quantitative data was analyzed using correlation, cross tabulation and t-test. Children s involvement was an average at a moderate level. The involvement levels were the highest during playing time and adult guided tasks and lowest during eating and basic care situations. The level of involvement was higher if the children were adaptable, proactive, self-motivated and good players. The involvement lever was lower if the children needed some special care. The children s involvement is supported if the educators had at least once a week a meeting and if children s confidence and identity construction was frequently considered in educational discussions. Furthermore, the appreciation of the ethical issues and positive atmosphere appeared to confirm the involvement. The children s involvement is decreased if the educators had been perpetually short of time or resources or there has been lack of joy and humour in the group.

Lasten sitoutuneisuus toimintaan on yksi keskeinen varhaiskasvatuksen laatutekijä. Sitoutuneisuuden arvioinnin avulla saadaan tietoa laadun prosessitekijöistä sekä siitä miten lapsi kokee toiminnan. Sitoutuminen kertoo myös siitä, että lapsi toimii lähikehityksen vyöhykkeellä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lapset sitoutuvat toimintaan suomalaisessa päiväkotikontekstissa. Tutkimusongelmia oli kolme: (1) Miten päiväkodeissa olevat lapset ovat sitoutuneita toimintaan erilaisissa tilanteissa aamupäivän aikana, (2) millä tavoin lasten, joiden sitoutuneisuuden taso on korkeaa, taidot eroavat niiden lasten taidoista, joiden sitoutuneisuuden taso on matalaa ja (3) millä tavoin lasten, joiden sitoutuneisuuden taso on korkeaa, oppimisympäristöt eroavat niiden lasten oppimisympäristöistä, joiden sitoutuneisuuden taso on matalaa? Tämä tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä oli lasten havainnointi. Sitoutuneisuuden arvioinnissa käytettiin LIS-YC- arviointiasteikkoa, lasten taitoja arvioivat ryhmän lastentarhanopettajat ja oppimisympäristöjen arvioinnit olivat tiimien itsearviointeja. Tutkimusaineistona käytettiin Helsingin yliopiston Orientaation lähteillä tutkimushankkeen valmista aineistoa. Tutkimukseen osallistui 48 päiväkotiryhmää kahdeksasta eri Keski-Uudenmaan kunnasta. Havainnoitavia lapsia oli yhteensä 802 ja havaintoja sitoutuneisuudesta saatiin yhteensä 18358. Tulosten analysoinnissa käytettiin menetelminä korrelaatiota, ristiintaulukointia ja t-testiä. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan lasten sitoutuneisuus oli keskimäärin kohtalaisella tasolla. Sitoutuneisuus oli korkeinta leikkitilanteissa ja aikuisten ohjaamissa tilanteissa sekä matalinta ruokailussa ja perushoitotilanteissa. Lasten taidot vaikuttuvat selkeästi sitoutuneisuuden tasoon. Lapset, jotka olivat sopeutuvia, aloitteellisia ja itseohjautuvia sekä taitavia leikkijöitä, sitoutuivat toimintaan useammin hyvin. Kun taas lapsilla, joilla oli erityisen tuen tarvetta jollakin kehityksen osa-alueella, oli sitoutumisen taso usein matalampaa. Lasten sitoutuneisuutta vahvisti se, että ryhmän aikuiset suunnittelivat ja arvioivat säännöllisesti toimintaa. Myös myönteinen ilmapiiri ryhmässä, lasten itsetunnon ja identiteetin kehityksen tukeminen sekä eettisten asioiden arvostaminen näyttivät vahvistavan sitoutuneisuutta. Lasten sitoutuneisuutta puolestaan heikensi aikuisten jatkuva aika- ja resurssipula sekä ilon ja huumorin puuttuminen.