Naudanlihan jalostusketjun hiilijalanjälki Suomessa

Kirjallisuustutkimuksen tavoitteena oli perehtyä kasvihuoneilmiön taustoihin ja kartoittaa aiempia tutkimuksia naudan- ja muiden lihatuotteiden kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi kirjallisuustutkimuksessa perehdyttiin aiemmissa tutkimuksissa elintarvikkeiden hiilijalanjäljen laskemisessa sovellettuun elinkaarianalyysiin ISO 14040-standardin mukaisesti. Kokeellisen osion tavoitteena oli määrittää naudanlihan hiilijalanjälki Suomessa maatilan portilta kuluttajan ruokapöytään. Tavoitteena oli myös ymmärtää jalostusketjun päästöjen merkitys verrattuna koko naudanlihan tuotantoketjuun ja määrittää jalostusketjun vaiheiden merkitys ketjussa. Työn toiminnallisena yksikkönä toimi kilo naudanlihaa. Työ toteutettiin perehtymällä yksityiskohtaisesti yhteen naudanlihan jalostusketjuun Suomessa. Päästöt laskettiin todellisten yhteistyöyritykseltä saatujen prosessitietojen perusteella. Tiedot kerättiin tiedonkeruulomakkeella vierailemalla yhteistyöyrityksen kahdessa tuotantolaitoksessa ja täydentämällä tietoja haastatteluilla. Naudanlihan jalostusketjun päästöt olivat 1240 g CO2-ekv/lihakilo. Eniten päästöjä tuottivat jalostusvaihe (310 g CO2-ekv/lihakilo), teurastus (280 g CO2-ekv/lihakilo) ja lihatuotteiden kuljetus kuluttajalle (210 g CO2-ekv/lihakilo). Koko naudanlihan tuotantoketjusta jalostusketjun päästöt muodostivat alle 4 %, sillä syntymästä maatilan portille syntyviksi päästöiksi laskettiin kirjallisuuden perusteella yli 30 000 g CO2-ekv/lihakilo. Jatkossa naudanlihan hiilijalanjälkeä voitaisiin pääasiassa pienentää kehittämällä prosessia maatilan portille asti. Tämän työn tulokset olivat hyvin samansuuruiset verrattuna aiempaan tutkimukseen broilerin jalostusketjun päästöistä Suomessa (Katajajuuri ym. 2008). Tämä vastasi ennakko-odotuksia, sillä jalostusketjujen vaiheissa ei ollut merkittäviä eroja. Aiempia tutkimuksia naudanlihan jalostusketjun päästöistä ei ollut saatavilla.

The objective of the literature review was to study the background of the greenhouse effect and map earlier studies of the greenhouse gas emissions of beef and other meat products. The objective of the literature review was also to study life cycle assessment used in previous studies to calculate the carbon footprint of food products, following the ISO 14040-standard. The aim of the experimental work was to calculate the carbon footprint of the beef processing chain in Finland from the farm gate to the consumer´s table. In addition the aim was to understand the importance of processing chain emissions compared to the whole beef production chain and different steps in the processing chain. The functional unit in the study was 1 kg of beef. The work was carried out by studying in detail one beef processing chain in Finland. Emissions were calculated based on real processing data from the collaborating company. The data was collected with an information form by visiting two production plants in the collaborating company and conducting further interviews. The carbon footprint of the beef processing chain was 1240 g CO2-ekv/kg meat. Most emissions were produced by refining (310 g CO2-ekv/kg meat), slaughtering (280 g CO2-ekv/kg meat) and transporting meat products to the consumer (210 g CO2-ekv/kg meat). The processing chain represents only 4 % of total beef production chain emissions as the emission from birth to the farm gate are, according to literature, over 30 000 g CO2-ekv/kg meat. In the future, the carbon footprint of the beef could be reduced mainly by developing the process from the birth to the farm gate. The results were very similar to previous research of the chicken processing chain in Finland (Katajajuuri et al. 2008). This was as expected because there were no significant differences in the processing chain. Previous studies of the beef processing chain were not available.