Constructing a Community : Myths and Realities of the Open Development Model

The open development model of software production has been characterized as the future model of knowledge production and distributed work. Open development model refers to publicly available source code ensured by an open source license, and the extensive and varied distributed participation of volunteers enabled by the Internet. Contemporary spokesmen of open source communities and academics view open source development as a new form of volunteer work activity characterized by hacker ethic and bazaar governance . The development of the Linux operating system is perhaps the best know example of such an open source project. It started as an effort by a user-developer and grew quickly into a large project with hundreds of user-developer as contributors. However, in hybrids , in which firms participate in open source projects oriented towards end-users, it seems that most users do not write code. The OpenOffice.org project, initiated by Sun Microsystems, in this study represents such a project. In addition, the Finnish public sector ICT decision-making concerning open source use is studied. The purpose is to explore the assumptions, theories and myths related to the open development model by analysing the discursive construction of the OpenOffice.org community: its developers, users and management. The qualitative study aims at shedding light on the dynamics and challenges of community construction and maintenance, and related power relations in hybrid open source, by asking two main research questions: How is the structure and membership constellation of the community, specifically the relation between developers and users linguistically constructed in hybrid open development? What characterizes Internet-mediated virtual communities and how can they be defined? How do they differ from hierarchical forms of knowledge production on one hand and from traditional volunteer communities on the other? The study utilizes sociological, psychological and anthropological concepts of community for understanding the connection between the real and the imaginary in so-called virtual open source communities. Intermediary methodological and analytical concepts are borrowed from discourse and rhetorical theories. A discursive-rhetorical approach is offered as a methodological toolkit for studying texts and writing in Internet communities. The empirical chapters approach the problem of community and its membership from four complementary points of views. The data comprises mailing list discussion, personal interviews, web page writings, email exchanges, field notes and other historical documents. The four viewpoints are: 1) the community as conceived by volunteers 2) the individual contributor s attachment to the project 3) public sector organizations as users of open source 4) the community as articulated by the community manager. I arrive at four conclusions concerning my empirical studies (1-4) and two general conclusions (5-6). 1) Sun Microsystems and OpenOffice.org Groupware volunteers failed in developing necessary and sufficient open code and open dialogue to ensure collaboration thus splitting the Groupware community into volunteers we and the firm them . 2) Instead of separating intrinsic and extrinsic motivations, I find that volunteers unique patterns of motivations are tied to changing objects and personal histories prior and during participation in the OpenOffice.org Lingucomponent project. Rather than seeing volunteers as a unified community, they can be better understood as independent entrepreneurs in search of a collaborative community . The boundaries between work and hobby are blurred and shifting, thus questioning the usefulness of the concept of volunteer . 3) The public sector ICT discourse portrays a dilemma and tension between the freedom to choose, use and develop one s desktop in the spirit of open source on one hand and the striving for better desktop control and maintenance by IT staff and user advocates, on the other. The link between the global OpenOffice.org community and the local end-user practices are weak and mediated by the problematic IT staff-(end)user relationship. 4) Authoring community can be seen as a new hybrid open source community-type of managerial practice. The ambiguous concept of community is a powerful strategic tool for orienting towards multiple real and imaginary audiences as evidenced in the global membership rhetoric. 5) The changing and contradictory discourses of this study show a change in the conceptual system and developer-user relationship of the open development model. This change is characterized as a movement from hacker ethic and bazaar governance to more professionally and strategically regulated community. 6) Community is simultaneously real and imagined, and can be characterized as a runaway community . Discursive-action can be seen as a specific type of online open source engagement. Hierarchies and structures are created through discursive acts. Key words: Open Source Software, open development model, community, motivation, discourse, rhetoric, developer, user, end-user

Avoin kehittämismalli on tullut yleiseen tietoisuuteen Suomalaisen Linus Torvaldsin 1990-luvun alussa käynnistämän Linux-käyttöjärjestelmän kehittämisprojektin kautta. Avoin kehittämismalli viittaakin Internetin välityksellä tapahtuvaan, maantieteellisesti hajautuneeseen maailmanlaajuiseen ohjelmistojen kehittämistapaan, jossa kehittämisen kannalta olennainen lähdekoodi on julkisesti saatavilla. Malli perustuu kehittäjien ja virheentunnistajien vapaaehtoiseen osallistumiseen ja tehtävien valintaan. Kaupalliset toimijat kiinnostuivat 2000-luvun alussa avoimen kehittämismallin hyödyntämisestä, ja niin syntyi loppukäyttäjälle suunnattuja hybridiprojekteja , joissa suurin osa käyttäjistä ei kuitenkaan kirjoita koodia. Ilmiö ei siis ole enää pelkästään hakkereiden harrastelemista vaan yhä useammin elimellinen osa yrityksen liiketoimintaa. Tähän uuteen hybridiin yhteisön ja yrityksen toimintamuotoon liittyy haasteita, joihin tämä poikkitieteellinen väitöstutkimus pyrkii vastaamaamaan. Tutkimuksen kohteena on Sun Microsystems-yrityksen käynnistämä avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistoa kehittävä projekti OpenOffice.org. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan Suomen julkista sektoria avoimen lähdekoodin hyödyntäjänä. Väitöskirjan tarkoituksena on tutkia avointa kehittämismallia ja sen yhteisöjä koskevia olettamuksia, teorioita ja myyttejä analysoimalla OpenOffice.org kehittäjien motivaatiota, käyttäjiä ja johtamista. Laadullinen tutkimus tuottaa tietoa hybridin avoimen lähdekoodin Internet-yhteisön rakentamisesta ja ylläpidosta sekä näihin kietoutuvista valtasuhteista. Tutkimuksen pääkysymykset ovat seuraavat: 1) Miten avoimen kehittämismallin muutos vaikuttaa yhteisön rakenteisiin ja jäsenkunnan koostumukseen ja erityisesti kehittäjien, tekijöiden ja käyttäjien keskinäisiin suhteisiin? 2) Mikä on ominaista Internet-välitteiselle virtuaaliyhteisölle ja miten se voidaan määritellä ja miten se eroaa hierarkkisista tuotannon organisointimuodoista ja toisaalta perinteisistä yhteisöistä? Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnetään sosiologisen, antropologisen ja psykologisen tutkimuksen yhteisökäsityksiä, joiden avulla pyritään ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen yhteyttä virtuaaliyhteisöissä. Metodologisia ja analyyttisiä käsitteitä ammennetaan diskurssianalyysin ja retorisen analyysin teorioista. Samalla kehitetään diskursiivis-retorinen metodologinen välineistö tekstien ja kirjoittamisen tutkimiseen Internet-yhteisöissä. Empiirisissä luvuissa yhteisöä koskevaa puhetta ja yhteisön määrittelyä lähestytään neljästä toisiaan täydentävästä näkökulmasta:1) yhteisö vapaaehtoisten määrittelemänä, 2) vapaaehtoisten kiinnittyminen yhteisöön, 3) Suomen julkinen sektori avoimen lähdekoodin hyödyntäjänä, 4) yhteisö yhteisöjohtajan määrittelemänä. Aineisto koostuu sähköpostituslistojen keskusteluista, henkilökohtaisista puhelinhaastatteluista, web-sivujen kirjoituksista, blogeista, tutkimushenkilöiden kanssa käydystä sähköpostikirjeenvaihdosta, kenttämuistiinpanoista sekä historiallisista dokumenteista. Empiiristen analyysien pohjalta muotoillaan neljä lukukohtaista johtopäätöstä (1-4) ja kaksi yleistä johtopäätöstä (5-6). 1) Yrityksen ja vapaaehtoisten yhteistyö OpenOffice.org Groupware- projektissa epäonnistui. Osapuolet eivät kyenneet muodostamaan riittävää dialogia. Tämän sekä yrityksen päätöksenteon avoimuuden kyseenalaistamisen seurauksena Groupware-yhteisö jakaantui vapaaehtoisiin meihin ja yritykseen heihin . 2) Sisäisten ja ulkoisten motivaatioiden jaottelun sijaan löytyy yksilöllisiä muuttuvia motivaatio-yhdistelmiä, jotka ovat sidoksissa vapaaehtoisten ihmissuhteisiin ja heidän muuttuviin teknologisiin objekteihin ennen kieliteknologia- projektiin osallistumista ja sen aikana. Harrastuksen ja työn raja on hämärtynyt, minkä perusteella vapaaehtoisuuden-käsite voidaan kyseenalaistaa. 3) Julkisen sektorin IT- diskurssi näyttäytyy dilemmaattisena, toisaalta puheena käyttäjän valinnanvapauden takaamisen tärkeydestä ja toisaalta puheena käyttäjän työpöytäohjelmistojen paremmasta kontrolloitavuudesta. OpenOffice.org yhteisön ja paikallisen käyttäjän välinen yhteys on heikko ja sitä välittää ongelmallinen IT-henkilöstö-käyttäjä-suhde. 4) Yhteisön käsikirjoittaminen voidaan nähdä uutena hybridin yhteisön johtamiskäytäntönä. Yhteisö-käsite on monimerkityksinen, ja siksi strategiseksi välineeksi sopiva. Sitä voidaan käyttää moninaisten todellisten ja kuviteltujen yleisöjen vetoamiseen, kuten yhteisöjohtajan uusi globaali jäsenyysretoriikka todistaa. 5) OpenOffice.org- projektin ja julkisen sektorin vaihtuvat ja ristiriitaiset diskurssit havainnollistavat avoimen kehittämismallin muuttuvaa kehittäjä-käyttäjä-suhdetta. Tätä kehitystä luonnehtii muutos hakkeri-etiikkaa ja basaari-hallintoa korostavasta puheesta strategisesti säädellympään yhteisöpuheeseen. 6) Yhteisönä OpenOffice.org on samanaikaisesti todellinen ja kuvitteellinen, ja sitä voidaan kuvata pakenevaksi yhteisöksi . Diskursiiviset teot ovat luonteenomaisia hybridiin projektiin osallistumisessa. Hierarkiat ja rakenteet syntyvät diskursiivisten tekojen kautta. Avainsanat: avoin lähdekoodi, avoin kehittämismalli, yhteisö, motivaatio, diskurssi, retoriikka, kehittäjä, käyttäjä, loppukäyttäjä